Arsenal kärsi kirvelevän tappion ottelun yliajalla tulleella maalilla. Tässä Tykkinaisen mietteet ottelusta:

”Voihan Squillaci sentään !”
-Mikko Innanen-

Tekis mieli jättää kaikki tuohon lainaukseen,
siinä kulminoituu loistavasti tämä ilta.
Mut kirjotanpa kuitenki muutaman rivin lisää.

Hei Arsene, meiltä loppuu ihan oikeasti
laitapakit ja puolustajat nythetikohtasamantien,
jos et lainaa tai mieluummin vaikka osta meille
jotakin puolustusta osaavaa miestä.

Tilanne on hyvinkin huolestuttava,
tänään Djourou ajettiin kentältä pois ja
sitä ennen se piteli nivustaan. Auts.
Ja sitten kentälle saapuu Squillaci,
kaikkien Goonereitten suurin suosikki
ja antaakin loistavan maaliin johtaneen syötön.

Harmi vaan, että se oli Fulham, joka siitä teki voittomaalin.
Olisikohan tasapeli säilynyt, jos kentälle olisi sittenkin tullut Miquel ?
No, sitä ei saada tietää.

Craven Gottage on ihana stadion.
Mun lempistadion Emiratesin jälkeen.
Stadionit eroaa toisistaan kuin yö ja päivä,
Emirates on kaunis ja suurieleinen,
Craven Gottage on pieni ja kotoinen.

Meidän Emiratesilla on Henryn, Adamsin ja Chapmanin patsaat,
Craven Gottagella on Michael Jackson.
Ja silti menivät meidät voittamaan !
Häpeällistä, etten sanois.

No mutta ei tämä nyt maailman loppu ole.
Justiinsa on uusi vuosi alkanut ja
kaudesta on jäljellä vielä muutamakin peli.
Spursit ei saisi kyllä karata kauhean kauas meidän edelle,
muuten Jack häviää heittämänsä vedonlyönnin.

Perinteiset iltapusut.
Laurent Kocielnylle oikeen kunnon pusu,
hieno maali ja aivan upeaa puolustamista.

Laurent on ehdottomasti meidän ykköspuolustaja tällä hetkellä.
Ja kyllä mä tykkäisin kovasti pussata Robiniakin,
en ehkä tämän illan takia, mutta haastattelun,
missä Robin sanoi rakastavansa mun banneria.

Oijoi, Robin vei taas kerran tältä naiselta jalat alta, ja kunnolla.
Se vaan on niin ihana.

Wojciech Szczesnylle (kirjoitin nimen lunttaamatta !) annan pusun
sillä en ole sitä mieltä, että Fulhamin tasoitusmaali olisi ollut Wojciechin vika.
Parhaallekin sattuu virheitä, ja ilman niitä ei voisi olla myöskään paras.
Ilman Wojciechia me ei oltais yhtään mitään.

Tämän illan peli oli sellainen maanantaipeli.
Kun mikään ei oikein suju, niin kuin ajattelisi
ja vähän harmittaa, että on maanantai.
Theo taisi ainakin näin ajatella.
Toivottavasti seuraavassa pelissä
ajatuksetkin on pojalla taas mukana.

Kaikesta huolimatta, jopa häviöstä tänä iltana,
rakastan noita muruja.
En voi muutakaan.

Sydämellä,
Maarit

Aiheet Näkökulmat Tykkinainen