Vähällä päässyt maajoukkuekärki uhkapeliriippuvuudestaan: ”Tuomio olisi voinut olla kovempikin”

Kokenut Joey Barton sai Englannin jalkapalloliitto FA:lta viime huhtikuussa peräti 18 kuukauden pelikiellon rikottuaan jalkapalloilijoiden kieltoa lyödä vetoa oman lajin otteluista. Vaikka Barton onkin mielipiteet rajusti jakava pelaaja, oli rangaistus useimpien mielestä varmasti yllättävän ankara – vaikka sitä myöhemmin lyhennettiinkin viidellä kuukaudella.

Bartoniin verrattuna huomattavasti vähemmällä pääsi Pohjois-Irlannin maajoukkuehyökkääjä Kyle Lafferty. Lafferty jäi alkuvuodesta 2016 samasta rikkeestä kiinni, mutta koska toisin kuin Bartonin tapauksessa, rikkomusten määrä oli vähäinen, selvisi Lafferty taloudellisella sanktiolla.

Huuhkajien verkkoon maaotteluissa peräti neljä maalia tehnyt Lafferty kuului kaudella 2015-2016 Norwichin valioliigamiehistöön, mutta ei saanut kauden aikana juurikaan peliminuutteja. Vähäisestä peliajastaan huolimatta Lafferty oli maajoukkueensa avainpelaajia. Silti mies pelkäsi kesän 2016 EM-kisojen jäävän väliin vedonlyöntirikkomuksen takia.

Riippuvuus vei tietoiseen sääntörikkomukseen

Helmikuussa 2016 Lafferty vietti reilun puoli tuntia vedonlyöntikioskissa laukkakilpailuista ja koirakisoista vetoa lyöden. Lähtiessään hän veikkasi vielä, että La Liga -otteluissa Real Betis-Sporting Gijón ja Celta Vigo-Eibar jokainen joukkue tekisi vähintään yhden maalin. Se veto kävi Laffertylle kalliiksi.

– Olin voittanut vetoja edellispäivänä, joten minulla oli käteistä. Tonni oli minulle kuin kymppi. Tiesin, että oli sääntöjenvastaista lyödä vetoa jalkapallosta, mutta kun kärsii riippuvuudesta, haluaa vain voittaa rahansa takaisin. Tiesin sen olevan väärin, mutta tein sen silti, Lafferty muistelee BBC:n haastattelussa.

Hyökkääjän veto osui, mutta vetoa seurasi myös syyte FA:lta. Lafferty myönsi kaiken, kertoi rehellisesti tapahtumien kulusta ja riippuvuudestaan, ja selvisi 23 000 punnan sakkoilla, jonka FA langetti hänelle viime vuoden elokuussa.

– Rangaistus olisi voinut olla paljon pahempikin. Olin niin rehellinen, että he kai päästivät minut helpolla. EM-kisat lähestyivät ja pelkäsin joutuvani pelikieltoon. Enkä olisi voinut syyttää siitä ketään muuta kuin itseäni. Vaaransin koko urani.

FA ohjasi Laffertyn ammattiauttajan pakeille. Se ei kuitenkaan auttanut pääsemään uhkapeliriippuvuudesta, vaan ratkaiseva askel oli avoimuus ja ongelman myöntäminen.

– Nyt olen valmis sanomaan, että minulla on uhkapeliriippuvuus.

”En tiedä hevosista yhtikäs mitään”

Tätä nykyä 30-vuotias Lafferty pelaa Skotlannin pääsarjan Heartsissa ja haaveilee pääsystä ensi kesän MM-kisoihin. Niihin Pohjois-Irlanti pääsee yrittämään ainakin jatkokarsinnan kautta, johon se on jo paikkansa varmistanut.

Uuden tukiverkon Lafferty on löytänyt Heartsin päävalmentajasta, Pohjois-Irlannin maajoukkueluotsi Michael O’Neillistä sekä niin ikään vaikeasta uhkapeliriippuvuudesta kärsineestä valioliigalegendasta John Hartsonista.

Laffertyn ongelma on ollut olemassa jo pitkään. Hän alkoi pelata rahapelejä jo pikkupoikana, ja kun jalkapallosta alkoi kertyä tuloja ensin Burnleyssä ja sitten Glasgow Rangersissa, ongelma paheni.

– Rangers-sopimukseni puolivälissä (noin vuonna 2010) minulla ei ollut treenien jälkeen muuta tekemistä kuin mennä vedonlyöntikioskeihin tai roikkua netissä, Lafferty muistelee.

– Jalkapallosta ei saanut lyödä vetoa, joten asiat vain pahenivat. Löin sitten vetoa hevosista, enkä tiennyt niistä yhtikäs mitään. Enkä tiedä vieläkään. Avaan sovelluksen kännykästäni ja valitsen hevosen sen nimen tai loimen värin mukaan.

– Pelasin joka päivä hevoskisoja, joka ikistä lähtöä. Löin vetoa kaikesta: hevosista, koirista ja ruletista.

– Joskus olen hävinnyt paljonkin. Summista en halua puhua. Se ei silti vaikuttanut minuun lainkaan, koska tiesin saavani siirron, johon sisältyisi allekirjoituspalkkio tai bonus, jolla voisin kuitata häviämäni rahat.

– Kiukkuni vein aina treenikentälle. Jalkapallo oli pakotieni.

Pelitilin sulkeminen auttoi tunnistamaan ongelman

Lafferty kertoo, kuinka eräs vedonlyöntiyhtiö auttoi häntä ratkaisevasti tunnistamaan ongelmansa. Ilmaisia vedonlyöntikertoja sateli eri firmoilta, mutta vain yksi reagoi hädän hetkellä.

– Sain heiltä kyselylomakkeen pelaamistani koskien, ja täytin sen hyvin rehellisesti. Sitten eräänä aamuna, kun olin juuri hävinnyt paljon rahaa, yritin kirjautua tililleni voittamaan rahat takaisin, mutta tilini olikin suljettu.

– Raivosin sille tyypille puhelimessa, mutta hän sanoi, että heidän täytyi ajatella terveyttäni. Nyt ymmärrän, että he yrittivät auttaa minua.

Haastattelunsa lopuksi Lafferty kertoo syynsä siihen, miksi hän halusi puhua ongelmastaan avoimesti.

– Heartsin fanit ja pelikaverini ovat joka tapauksessa tukenani. En puhu tästä, koska kaipaisin sympatiaa.

– Olisin voinut hakea apua yksityisesti eikä kukaan olisi tiennyt siitä. Haluan tehdä sen julkisesti, koska haluan olla rehellinen. Ehkä kamppailustani puhuminen voi auttaa muita jalkapalloilijoita, jotka kärsivät uhkapeliriippuvuudesta.