TOP 10: Valioliiga-ajan pahimmat kovanaamat – yhdestä jopa Roy Keane pysyi loitolla

Valioliigassa on nähty vuosien saatossa useita pelaajia, joille ei ole kannattanut ryttyillä. Kokosimme alle kymmenen legendaarista kovanaamaa.

1. Duncan Ferguson

”Big Dunc” oli pelaajana todellinen monsteri, jonka kyynärpäätä moni vastustaja sai maistaa. Miehelle kertyi loukkaantumisten sävyttämän valioliigauran aikana kahdeksan punaista korttia ja Skotlannissa jopa yksi vankilatuomio Raith Roversin John McStayn pahoinpitelystä kentällä.

Ferguson muistetaan muun muassa siitä, että hän tarttui Steffen Freundia kurkusta kiinni keväällä 2004. Toinen ikoninen hetki oli Paul Incen heittäminen kentän pintaan. Jopa Roy Keane on myöntänyt, että hänellä oli tapana pysyä kentällä kaukana Fergusonista. Kotoaan skotti löysi kerran kaksi murtovarasta, joista toinen päätyi sairaalaan.

Evertonin kannattajien suosioon Ferguson pääsi tekemällä ensimmäisen maalinsa Goodisonilla paikallisvastustaja Liverpoolin verkkoon. Silloinen manageri Joe Royle muistaa, että varjojen mailla avausjakson vaellellut kärkipelaaja suuttui ja sai motivaation osumaansa, kun Neil Ruddock erehtyi potkaisemaan häntä.

Tätä nykyä Ferguson työskentelee Evertonin valmennusportaassa ja psyykkaa muun muassa Wayne Rooneya huippusuorituksiin. Eleet kentän laidalla pelien aikana osoittavat, ettei mies näytä menettäneen intohimoaan.

Football Memories

@footballmemorys

Everton's Duncan Ferguson not too happy with Steffen Freund of Leicester City

#EFC #LCFC

24

5

5:38 AM · Jun 21, 2017

2. Vinnie Jones

Jones muistetaan Wimbledonin ”Crazy Gangin”, Valioliigan kenties kaikkien aikojen värikkäimmän joukkueen kapteenina. Hän nousi huipulle alasarjojen kautta ja pääsi juhlimaan FA Cupin voittoa vuonna 1988.

Keskikentän puolustavassa roolissa pelanneen Jonesin presenssi oli vaikuttava. Pelityyli oli äärimmäisen aggressiivinen, eikä siis ollut ihme, että vuosien saatossa miehelle kertyi, lukuisia sakkoja, pelikieltoja, kurinpitokuulemisia ja jopa pari pahoinpitelysyytettä.

Jonesille nousi kortteja lähes liukuhihnatahdissa, ja kertaalleen hänet poistettiin kentältä vain kolmen sekunnin pelaamisen jälkeen.

Jonesin legendaarisin tempaus oli tarttuminen Paul Gascoignen sukukalleuksista. Pelaajauransa jälkeen Jones on niittänyt menestystä elokuvanäyttelijänä – luonnollisesti loistaen erityisesti kovanaamarooleissa.

Football Memories

@footballmemorys

Vinnie Jones, Wimbledon

#Wimbledon

25

2

7:18 PM · Aug 22, 2017

3. Roy Keane

Keane oli Manchester Unitedin pitkäaikainen kapteeni ja voitti seuran riveissä lähes kaiken mahdollisen. Hän oli pelaaja, jotka oman seuran kannattajat rakastivat ja kaikki muut vihasivat.

Yhteensä Keane keräsi Unitedissa peräti 11 punaista korttia. Taistelut keskikentän sydämessä (ja joskus myös pelaajatunnelissa) Arsenalin Patrick Vieiran kanssa olivat aika ajoin hurjaa katsottavaa. Suorasanainen Keane joutui temperamenttinsa takia usein vaikeuksiin niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin – sekä seurajoukkueurallaan että Irlannin maajoukkueessa.

Yksi Keanen pahimmista ylilyönneistä oli Alf-Inge Hålandin törkeä kostotelominen Manchesterin derbyssä – samana vuonna mies huitaisi kunnolla Alan Sheareria, ja kertaalleen hän talloi urallaan Englannin nykyistä päävalmentajaa Gareth Southgatea.

– Olin odottanut tarpeeksi pitkään. Osuin häntä v-tun kovaa. Pallo oli siinä (luulen niin). Siinä sinulle k-sipää, Keane kuvaili Hålandin taklaamista kirjassaan.

4. Julian Dicks

West Ham -ikoni Dicks tunnetaan lempinimellä ”Terminaattori”. Intohimoa mieheltä ei koskaan ole puuttunut, ja hän oli aikanaan yksi Valioliigan kovimmista taklaajista.

Pelaajana Dicks antoi aina 100 prosenttia ja useimmiten hieman ylikin. Kentän ulkopuolella hänellä oli tapana juoda viiniä ja viskiä, polttaa tupakkaa sekä kuunnella Iron Maidenia Hammersin nykyisen managerin Slaven Bilićin kanssa. Kaksikko on aina tullut erinomaisesti toimeen, ja Bilić pestasikin Dicksin valmennustiimiinsä.

Dicks teki puolustajaksi yllättävän paljon maaleja, ja hänellä oli tapana täräyttää rangaistuspotkut aivan hirvittävällä voimalla verkkoon.

– Luulen joidenkin ihmisten unohtaneen, että osasin myös pelata jalkapalloa. En ainoastaan käynyt potkimassa ihmisiä. Minulla ei ollut ongelmia taitojeni kanssa, mutta rakastin myös ihmisten potkimista! Tietysti sellainen on hävinnyt nyt pelistä, Dicks totesi hiljattain Mirrorille.

5. Stuart Pearce

Lempinimi ”Psyko” kertoo Pearcesta jo kaiken oleellisen. Kovaotteinen ja komean uran tehnyt puolustaja oli oiva esimerkki jalkapalloilijasta, joka pelaa aina täydellä intohimolla ja sitoutuu tekemiseensä jokaista solua myöten. Kannattajat muistavat etenkin miehen raivoisan tuuletuksen vuoden 1996 EM-kisoissa.

Pearcesta kertoo paljon sekin, että hän nousi saman tien ylös ja jatkoi pelaamista Basile Bolin puskettua häntä päällä vuonna 1992. Vuonna 1999 edes murtunut jalka ei ollut estää Pearcea pelaamasta. Manageri Harry Redknapp paljasti ottelun jälkeen, että mies yritti tosissaan palata kentälle.

Pearce pelasi lyhyen aikaa Julian Dicksin ja Neil Ruddockin rinnalla. West Hamilla saattoi silloin olla koossa kaikkien aikojen ”hulluin” puolustuslinja.

– Kyllä, minulla on maineeni. Uskon kuitenkin, että minut muistetaan pelaajana, joka pelasi kovaa mutta reilusti… ehkä ajoittain kovaa ja ei reilusti, mutta pystyn elämään sen kanssa, valmennuspuolelle siirtynyt Pearce tuumi joskus FourFourTwon haastattelussa.

6. Dennis Wise

Alle 170-senttinen Wise ei ole koolla pilattu, mutta hän ei koskaan kaihtanut fyysistä taistelua kentällä. Chelsean kannattajat eivät taatusti ole unohtaneet Wisen sitoutuneisuutta ja tunnetta.

Vastustajat olivat varmasti varpaillaan, kun raivokas Wise pelasi Vinnie Jonesin rinnalla Chelsean keskikentällä 90-luvun alussa. Sir Alex Ferguson totesi taannoin, että Wise pystyisi ”aloittamaan tappelun jopa tyhjässä talossa”.

Wise sortui myös tyhmiin tekoihin. Esimerkiksi kaudella 1998-99 mieheltä jäi peräti 15 ottelua väliin pelikiellon takia.

Suomalaiset muistavat miehen siitä, että tämä mursi seurakaverinsa Callum Davidsonin nenän ja leuan pre-seasonin Suomen-leirillä vuonna 2002 ja sai potkut Leicesteristä.

7. Colin Hendry

Skotti Hendry on yksi Valioliigan alkuvuosien legendaarisista hahmoista ja pääsi kertaalleen juhlimaan jopa liigamestaruutta Blackburnin kanssa.

Alakerran tuki ja turva Hendry ei pelännyt mitään tai ketään. Jos pallo oli voitettavissa, hän ei jättänyt kiveäkään kääntämättä voittaakseen sen. Hendryä vastaan pelanneet hyökkääjät poistuivatkin usein kentältä kolhujen tai pahempien vammojen kera.

Skotlannin maajoukkueeseen Hendry nousi vasta 27-vuotiaana ja kantoi kapteeninnauhaa vuoden 1998 MM-kisoissa. Maajoukkueura päättyi vuonna 2001 tapahtuneeseen kyynärpäähuitaisuun, josta mätkäistiin peräti kuuden ottelun pelikielto.

Kentän ulkopuolella Hendryn elämä ei ole ollut helppoa. Vuonna 2009 hänen vaimonsa kuoli 42-vuotiaana, ja pian sen jälkeen mies ajautui henkilökohtaiseen konkurssiin. Rikossyytteitäkin häntä vastaan on nostettu.

Alessandro Cavasinni

@Alex_Cavasinni

#MEMORIES - Colin #Hendry

0

0

10:28 AM · Oct 19, 2016

8. Neil Ruddock

”Razor” Ruddock muistetaan Tottenhamin, Liverpoolin ja West Hamin alakerroista 90-luvulta. Toppari ei tainnut pitää isoista ranskalaisista, sillä ikimuistoisimmat yhteenottonsa hän kävi Eric Cantonaa ja Patrick Vieiraa vastaan.

Itseluottamusta Ruddockilta ei koskaan puuttunut, ja taitoihinsa nähden hän sai aikaan kelpo uran. Mies oli parhaimmillaan kaksinkamppailuissa ja ilmataisteluissa.

Ruddockin yksi vähemmän mairittelevista saavutuksista oli Peter Beardsleyn leuan murtaminen testimonial-ottelussa vuonna 1995. Seuraavana vuonna Andy Colen molemmat jalat murtuivat hänen käsittelyssään.

Ruddock päätyi otsikoihin muun muassa paino-ongelmiensa ja siviilielämän toilailujensa takia. Pelaajauransa jälkeen Ruddock on esiintynyt lukuisissa testimonial-otteluissa ja hyväntekeväisyyspeleissä – ja näyttää nauttivan edelleen taklaamisesta.

9. Nemanja Vidić

Manchester Unitedin entinen kippari Vidić oli toppari, joka pani kroppansa aina täysillä likoon. Serbialainen sai kentällä osumia ja antoi niitä vieläkin useammin takaisin.

Lähietäisyydeltä katsottuna Vidićin ulkoinen olemus oli intensiivinen ja suorastaan pelottava. Elokuvissa sellaiset hahmot ovat usein palkkamurhaajia, ja osuvaa onkin, että Unitedin faneilla oli (ja on yhä) tapana laulaa ”Hän tulee Serbiasta ja murhaa teidät”.

Vidić vihasi sitä, että hän näki vastustajan tuulettamassa maalia – ehkä juuri siksi hänestä tuli niin hyvä puolustaja. Mies erikoistui punaisiin kortteihin otteluissa Liverpoolia vastaan.

– Persoonallisuuteni on sellainen. En halua antaa periksi, haluan taistella kaikesta. Ei taistella huonolla tavalla vaan mennä kovaa jahdatakseen jotakin. Sellainen olen harjoituksissa ja peleissä, Vidić on sanonut Independentin haastattelussa.

10. Patrick Vieira

193-senttinen Vieira oli yksi Arsenalin ”voittamattoman” joukkueen keskeisimmistä pelaajista. Hän ei ollut ainoastaan poikkeuksellisen aggressiivinen, vahva ja nopea keskikenttämies vaan teki kannattajiin vaikutuksen myös huikean peliälynsä ansiosta.

Raudanluja Vieira rikkoi paljon ja sai sekä keltaisia että punaisia kortteja. Hänellä oli tapana joutua kurinpito-ongelmiin ja pelikieltoihin, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen pahimpia ylilyöntejä nähtiin harvemmin.

Vieira jakaa Valioliigan kaikkien aikojen ulosajotilaston kärkipaikkaa yhdessä Duncan Fergusonin ja Richard Dunnen kanssa. Mieleenpainuvimmat taistelunsa ranskalainen kävi Roy Keanen kanssa.

– Jos tuli tappelu, hänen kukistamisensa kesti kauan ja päädyin saamaan haavoja, Vieira on kuvannut kohtaamisiaan irlantilaisen kanssa.