Football Leaks on jälleen alkanut ladella paljastuksia jalkapallon kulissien takaa yhdessä saksalaisen aikakauslehden Der Spiegelin kanssa. Football Leaksin massiivisen ryöpytyksen kohteena on juuri nyt ennen kaikkea hallitseva Valioliigan mestari Manchester City. Lehti väittää Cityn kiertäneen luovasti ja massiivisesti UEFA:n taloudellisen reilun pelin Financial Fair Play (FFP) -säännöstöä jo vuosien ajan.

Kun sheikki Mansourin omistama Abu Dhabi United Group osti Cityn kesällä 2008, alkoi seuraan virrata paitsi roppakaupalla mammonaa, niin myös menestystä. Martin Petrovin ja Georgios Samarasin kaltaiset pikkutekijät vaihtuivat pian Sergio Agüeron, Mario Balotellin ja Carlos Tévezin kaltaisiin tähtiin. Mansourin ensimmäinen vuosikymmen Cityssä toikin seuralle kolme valioliigamestaruutta, mutta Mestarien liigassa menestys on jäänyt haaveeksi.

Lue myös Football Leaksin ensimmäinen osa Cityä koskevista paljastuksista.

Kaikki toiminta Cityn johdossa on kuitenkin tähdännyt nimenomaan Mestarien liigassa menestymiseen. Projekti ei olisi valmis ennen kuin joukkue nostaisi ”isokorvaista” seurajoukkuejalkapalloilun seuratuimman kilpailun finaalissa.

Financial Fair Play uhkasi vesittää suunnitelmat

Cityn strategiaa tuli kuitenkin pahasti häiritsemään UEFA:n vuonna 2013 perustama FFP-säännöstö. Aiemmin rahavirtoja saatettiin pahastua, mutta FFP:n myötä niitä alettiin myös tarkasti vahtia.

– Jos jokin seura ei noudata sääntöjä, emme tee minkäänlaisia myönnytyksiä, UEFA:n silloinen puheenjohtaja Michel Platini jyrähti mahtipontisesti.

Sääntöjen rikkojia uhattiin europeleistä sulkemisella, ja onpa näin pienempien seurojen kohdalla tehtykin. Cityllä ei tuollaiseen riskiin olisi varaa.

Seuran taustalla häärivällä sheikki Mansourilla on 500 miljoonan euron arvoinen huvijahti, jolle voi laskeutua kaksi helikopteria, sekä viisi poskettoman arvokasta Bugatti Veyronia. Mansour sijoitti vuosina 2008-2012 lähes 1,3 miljardia euroa Manchester Cityyn, eikä FFP saisi rahan pumppaamista hillitä. Pelissä oli seuran loistokas tulevaisuus.

Cityn pitäisi etsiä sheikistä riippumattomia tulonlähteitä, tai hillitä menestystavoitteitaan. Kumpaankaan ei silti haluttu ryhtyä.

– Ilman merkittäviä lisätuloja emme pysty noudattamaan UEFA:n FFP-sääntöjä, todettiin seuran sisäisessä tiedotteessa vuonna 2013.

Projekti Pitkäjousi käynnistyi

Cityn toimitusjohtaja Ferran Soriano oli pöyristynyt Euroopan seurajoukkueiden yhdistyksen ECA:n kokouksen jälkeen. Sorianon sanotaan kertoneen Cityn johtokunnan jäsenille ”perinneseurojen vaativan niin hanakasti FFP:tä, että jokainen teollisuusliitto olisi häpeissään”.

Ne seurat, joita FFP-suunnitelmat eivät miellyttäneet, eivät uskaltaneet sanoa sitä ääneen.

– Meidän täytyy taistella sitä vastaan. Mutta ei näkyvästi, sillä muuten meistä tehtäisiin maailmanlaajuisia jalkapallon vihollisia, Soriano kirjoitti työtovereilleen.

City aloitti kulissien takana salaisen projektin, jolle annettiin nimeksi Project Longbow, ”Projekti Pitkäjousi”. Pitkää jousipyssyä englantilaiset käyttivät taistellessaan ranskalaisia vastaan Crésyssä ja Azincourtissa, selitti sähköpostissaan Cityn asianajaja Simon Cliff. Nytkin vihollinen olisi ranskalainen, UEFA-pomo Platini.

Rahat kierrätettiin maailman ympäri oman sisaryrityksen kautta

Projektin tavoitteena oli luoda malli, jolla seura voisi ohjata operatiivisia kuluja osittain tai kokonaan pois seurasta. Korkeat kulut ja suuret tappiot seurassa hyväksyttiin, kunhan vain UEFA ei saisi niistä kuulla. Tätä tarkoitusta varten City perusti sisaryrityksen.

Esimerkkinä toiminnasta oli pelaajien markkinointioikeudet. Yleensä seura maksaa urheilijoilleen siitä, kun se hyödyntää näitä mainonnassaan. Nyt pelaajille maksoikin kuitenkin uusi tätä tarkoitusta varten perustettu yritys, joten Cityn omat kustannukset putosivat. Samalla City sai markkinointioikeuksien myynnistä lähes 30 miljoonan euron lisätulot, jotka se saattoi UEFA:lle ilmoittaa.

[readmore from=Manchester-City]

– Tämän markkinointifirman nimi on Fordham Sports ja se on Projekti Pitkäjouselle erittäin tärkeä, Cityn talousjohtaja Jorge Chumillas kertoi työtovereilleen.

Fordham Sportsin takana häärivät brittiläinen Jonathan Rowland ja tämän isä David Rowland. Sen varallisuutta kierrätettiin Brittiläisten Neitsytsaarten kautta Rowlandin perheen rahastoon. Fordham Sportsin yritysrakenne on hyvin salamyhkäinen, mutta se on vain osa maksuliikenteen kierrätysohjelmaa.

Kuvio menee näin: Sheikki Mansourin osakeyhtiö Abu Dhabi United Group siirtää rahaa Rowlandeille. Rowland Sports ostaa Cityn pelaajien markkinointioikeudet ja maksaa pelaajille mainoksista. Koko maksuliikennettä ohjaa Manchester City, ja Fordham Sports on vain Abu Dhabista pumpattavien varojen väline.

– Mitä teidän operatiivisiin kuluihinne tulee, maksamme teille joka vuosi etukäteen noin 11 miljoonaa, Cityn johtokunnan jäsen Simon Pearce kirjoitti Jonathan Rowlandille huhtikuussa 2013, ennen FFP:n voimaan astumista.

[readmore from=Football-Leaks]

Maksajalla Pearce tarkoitti Abu Dhabi United Groupia, jonka toimitusjohtajaksi hänet oli nimitetty.

Ensimmäisen FFP-kauden selvityksissä UEFA löysi kuin löysikin Cityn toiminnasta sääntörikkomuksia. Cityn nokkamiesten pirtaan tämä ei sopinut, vaan he uhkasivat taloustarkastajia oikeustoimilla. UEFA langettikin Gianni Infantinon myötämielisen asenteen ansiosta Citylle vain kosmeettisen rangaistuksen. Silti kattojärjestön tiedossa koko Fordham-kuvio ei näytä koskaan edes olleen, vaan syynissä olivat muut sponsorisopimusten arvot.

Football Leaksin tutkimusryhmä pyysi Manchester Cityltä lausuntoa näitä talousjärjestelyjä koskien, mutta City ei vastauksia halunnut antaa. Cityn mielestä kyseessä on vain ”organisoitu ja selkeä yritys vahingoittaa seuran mainetta”.

Aiheet Football Leaks Manchester City