Valioliigakautta on pelattu yksi ottelu ja West Ham on jo kriisissä.

Hammersin viimeisin kriisi alkoi kuitenkin jo ennen kauden alkua. Häntäpäähän povatulle Newcastlelle koettu 0–2-kotitappio surkean esityksen jälkeen ennemminkin syvensi seuran – jälleen kerran – vallannutta kaaosta.

Tarkalleen ottaen kriisi alkoi 4. syyskuuta, kun West Ham myi Grady Dianganan, 22, West Bromwichiin. Englantilainen pelasi viime kauden Baggiesissa lainasopimuksella.

Itälontoolaisten riveihin 12-vuotiaana liittyneen Dianganan kauppaaminen 12 miljoonalla punnalla sarjanousijan riveihin ei istunut Hammers-kippari Mark Noblen pirtaan.

– Seuran kapteenina olen musertunut, vihainen ja surullinen Gradyn lähdöstä. Hieno poika, jolla on valoisa tulevaisuus, Noble tviittasi Dianganan myynnin jälkeen.

– Mene ja tee juttuasi seurassa, joka arvostaa sinua. Suuri pelaaja, jolla on suuri tulevaisuus, Hammers-hylkiö Jack Wilshere säesti Instagramissa.

MARK NOBLE

@Noble16Mark
As captain of this football club I’m gutted, angry and sad that Grady has left, great kid with a great future!!!!!

West Ham United

@WestHam
We can confirm that Grady Diang has completed a permanent transfer to West Bromwich Albion.

Everyone at West Ham United would like to thank Grady for his service and commitment to the Club, and wish him all the very best in his future career.

Ei tarvita kummoista päättelykykyä ymmärtääkseen, kenelle keskikenttäpelaajien purkaukset oli suunnattu: West Hamin seurajohdolle.

Hammersin oman tiedotteen mukaan Diangana myytiin vastahakoisesti. Tiedotteessa sanottiin seuran vahvistavan muita osa-alueita laiturista saaduilla rahoilla.

Miksi West Hamin kokoinen seura sitten menee niin sekaisin 22-vuotiaan, edustusjoukkueen riveissä kaksi maalia liigacupissa iskeneen pelaajan myynnistä? Tämä on se olennainen kysymys, johon Itä-Lontoossa pitäisi vastata. Vastauksen tietävät kaikki muut paitsi ne, joiden se pitäisi tarjota. Tässä piilee seuran todellinen ongelma.

Ongelmat kulminoituvat seurajohtoon

West Hamista on tullut seura, joka on aina yhden sysäyksen päässä kriisistä. Toissa kaudella hyvä vire katkesi kuin seinään Marko Arnautovicin flirttailtua Kiina-siirron kanssa. Viime kaudella korttitalo luhistui Lukasz Fabianskin loukkaantumiseen.

Hammersin alakulon siemen kylvettiin tunnetusti kesällä 2016, kun tunnelmallinen Boleyn Ground vaihtui kolkkoon olympiastadioniin. Muutto myytiin kannattajille ”seuraavana askeleena”. Todellisuus on ollut kaikkea muuta. Boleyn Groundin jäähyväiskauden 7. sijaa ja 62:ta pistettä ovat seuranneet sijat 11, 13, 10 ja 16. West Ham on yltänyt tuona aikana kertaalleen yli 50 pisteen.

Ongelmat tiivistyvät lopulta yhteen mieheen, David Sullivaniin. Etunimikaimansa Goldin kanssa seuran omistava Sullivan on innokas jalkapallomies. West Hamin näkökulmasta ongelma on kuitenkin se, että hän on liian innokas. Sullivan on sanonut viimeisen sanan pelaajasiirroissa.

Stratfordissa unelmoitiin jo valoisammasta tulevaisuudesta kesällä 2018, kun seura palkkasi argentiinalaisen Mario Husillosin urheilutoimenjohtajakseen (Director of Football). Auttavasti jalkapalloa ymmärtävän Sullivanin oli määrä siirtyä takavasemmalle ja antaa ammattimiehen hoitaa urheilupuolen johtaminen.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

Sullivanin kerrotaan ostaneen pelaajia Husillosin ja viime syksynä pois potkitun Manuel Pellegrinin ohi. Sullivan myös torppasi aikanaan Malagassa työskennelleen kaksikon suunnittelemia kauppoja. Kuvaavaa onkin, että viime joulukuussa pestinsä jättäneen Husillosin tilalle ei ole palkattu uutta urheilupuolen pomoa.

40 pelaajaa ja 380 miljoonaa

West Ham on hankkinut olympiastadionille muuton jälkeen reilussa neljässä vuodessa 40 pelaajaa. Näihin on palanut vajaat 380 miljoonaa euroa, nettokulutuksen ollessa 175 miljoonaa euroa pakkasen puolella.

Sillä on saatu sekava kokoelma hiipuvia pelaajia. Pelaajatyypeistä on vaikea löytää minkäänlaista punaista lankaa, jonka ympärille West Ham olisi joukkuettaan rakentanut.

Vertailun vuoksi: Liverpoolin siirtomarkkinoiden nettosäästö samalta neljän vuoden ajanjaksolta on 81 miljoonaa euroa.

Olympiastadionille hankituista 40 pelaajasta nyky-Hammersissa on jäljellä vielä 18. Osasta West Ham haluaisi päästä eroon, mutta hulppeat sopimukset ja heikot näytöt tekevät sen haastavaksi.

Surkuhupaisin taidonnäyte Sullivanin kauppamiehen taidoista nähtiin syksyllä 2016, kun itälontoolaiset hankkivat Italian maajoukkuehyökkääjä Simone Zazan Juventuksesta lainasopimuksella. Hammers maksoi lainasta viisi miljoonaa euroa. Kauppaan sisältynyt 20 miljoonan osto-optio olisi aktivoitunut automaattisesti, mikäli Zaza olisi pelannut kymmenen peliä.

Toisin sanoen ensimmäistä kertaa Englantiin saapunut italialaishyökkääjä sai yhdeksän peliä aikaa sopeutua ja osoittaa arvonsa. Lopulta Zaza pelasi kahdeksan ottelua maaleitta ja siirtyi muualle jo tammikuussa.

Zazan tapaus kuvastaa osuvasti sitä ammattitaidottomuutta, jolla West Hamin urheilupuolta on johdettu. Se auttaa myös ymmärtämään, miksi Hammers taapertaa vuodesta toiseen.

Mutta palataan Dianganaan. West Hamin sepittely vastentahtoisesta myynnistä saattaa pitää paikkansa. Seura tuskin halusi väkipakolla irrottaa lupaavaa kasvattiaan. Tämä on kuitenkin vain puolet totuudesta. Ongelman alkujuuri on se, ettei Hammers saa Sullivanin taantuneiden ex-tähtien kallista kokoelmaa kaupatuksi.

95 000 euron viikkopalkkaa nauttiva Felipe Anderson tai 75 000 euron Manuel Lanzini ovat kaukaa kierrettävää kallista ongelmajätettä, 110 000 viikossa nettoavasta Wilsherestä puhumattakaan. Kolmikko kuuluu Hammersin viiden kovapalkkaisimman pelaajan joukkoon. 280 000 eurolla maksettaisiin kirkkaasti koko Sheffield Unitedin avauskokoonpanon palkat.

David Moyesin mukaan tammikuun siirtoikkuna söi valtaosan kesän siirtokassasta, joten Hammersin täytyy ensin myydä pelaajia, jotta se voi ostaa uusia.

Kaaos jatkuu

Hyvä startti olisi ollut kriittinen juuri West Hamille, sillä sen alkuohjelma on suorastaan karmiva. Joukkue pelaa syys-lokakuussa kuusi ottelua, joissa vastaan asettuvat Arsenal (v), Wolves (k), Leicester (v), Tottenham (v), Man City (k) ja Liverpool (v). Viime kaudella Hammers ei saanut vastaavista otteluista pistettäkään.

Voi siis olla, että Moyes ei näe marraskuuta Itä-Lontoossa.

Kokeneen skotin vaihtaminen ei kuitenkaan ratkaise yhtään mitään. Pidemmällä tähtäimellä puolustusvoittoinen Moyes ei tietenkään ole manageri, joka vie Hammersia sen resurssien edellyttämälle tasolle.

[readmore from=Siirtouutiset]

West Hamin konttaus kuitenkin jatkuu tasan niin kauan, kuin 71-vuotias Sullivan häärää kulisseissa – ja mitä todennäköisemmin hän häärää siellä vielä pitkään.

Viime kaudella Mestaruussarjassa kahdeksan maalia tehneen ja seitsemän alustaneen keskivertolupauksen myymisen ei pitäisi juurikaan valioliigaseuraa hetkauttaa. West Hamissa se synnytti julkisen kriisin viikko ennen kauden alkua. Se kertoo kaiken olennaisen nyky-Hammersista.

Enää on turha puhua synkistä pilvistä. Hammersin ennnuste näyttää neljä vuotta kestäneen rankkasateen jatkuvan edelleen.

Lähteet: Transfermarkt, BBC, Football.london, The Guardian