Näkökulma: Loukkaantumiset tietävät vaikeaa marraskuuta Liverpoolille – mutta ne voivat olla myös avain mestaruuteen

Tänään tiistaina pelattava ottelu Atalantaa vastaan käynnistää Liverpoolin koettelemusten kuukauden. Marraskuun maajoukkuetauon molemmin puolin joukkue kohtaa Atalantan kahdesti Mestarien liigassa sekä Manchester Cityn ja Leicesterin Valioliigan puolella.

Loukkaantumissuman keskellä paininut joukkue on tähän asti selvinnyt haasteesta puhtain paperein, mutta vasta kuluva kuukausi kertoo, mikä on raajarikkoisen Liverpoolin todellinen kunto.

Puolustuspelin suurin ongelma onkin edustusjoukkueen ainoa terve toppari

Edellinen viikko osoitti selkeästi, missä Liverpoolin ongelmakohdat ovat. Fabinhon loukkaantuminen Midtjyllandia vastaan paljasti Liverpoolin pelaamisen rakenteessa aukkoja, joihin Jürgen Kloppilla ei ole ollut vastausta avainpelaajien ollessa sivussa.

Puolustuslinjan johtaminen on tällä hetkellä Joe Gomezin varassa, eikä englantilainen ole vielä osoittanut olevansa vastuun arvoinen. Heti Midtjylland-ottelun alussa tanskalaisjoukkue sai murrettua Poolin puolustuslinjan juuri Gomezin puolelta, mutta edeltävänä viikonloppuna maalille palannut Alisson osoitti, miksi hänen paluutaan niin kiihkeästi odotettiin.

Alisson osoitti sekä ottelun alku- että loppuhetkillä, kuinka elintärkeä hän Liverpoolin puolustuspelaamiselle on. Brassivahdilta ei nähdä joka ottelussa näyttäviä pelastuksia, mutta hän on mahdollisesti maailman paras tulemaan maaliltaan ulos ja peittämään vastustajan hyökkääjän laukaisukulmat, mikä jo itsessään tuo arvokasta lisäaikaa koko puolustuslinjalle.

Maalivahdin merkitystä tulevina viikkoina ei voi ylikorostaa, sillä edessä pelaavan toppariparin virhealttius tulee väkisinkin näkymään punaisten puolustuksessa. Lauantaina West Hamia vastaan aloittanut kaksikko Gomez–Nathaniel Phillips oli jo 36. topparipari, jota Klopp on Liverpoolissa käyttänyt. Onnistunut yhteispeli on ennen kaikkea lukemattomien toistojen tulosta, eikä Liverpoolilla ole nyt sitä luksusta käytettävissään.

Phillipsin aloituskokoonpanopaikka Midtjyllandia vastaan pelanneen Rhys Williamsin sijasta kertookin siitä, ettei Klopp vielä tiedä, kuka nuorista puolustajista tulee valtaamaan ”pysyvän” paikan Gomezin vierestä. Nuoriso-osaston edustajilla on elämänsä tilaisuus vakuuttaa saksalaiskäskyttäjä, sillä Virgil van Dijkin loukkaantumisen myötä peliaikaa on luvassa myös marraskuun jälkeen.

Sekä Phillipsin että Williamsin kypsät esitykset ovat antaneet aihetta positiivisuuteen, sillä johtajanviitan raskaan taakan tunteva Gomez ei ole pystynyt vastaamaan odotuksiin.

Englantilaistoppari ei ole huono pelaaja, mutta hän painii tällä hetkellä valtavien itseluottamusongelmien kanssa, kuten lauantainen West Hamin 1-0-maali osoitti. Lontoolaisten vastahyökkäyksien käynnistyttyä Gomez meinasi ensin sekoilla pelipaikoissa ja ajautua tutulle vasemmalle puolelleen, jota Phillips jo miehitti.

Tilanteen rauhoituttua Gomez yritti kovaan ääneen ohjata muun linjan toimintaa, mutta topparin epävarmuus paistoi tilanteessa läpi. Hän jäi itse makaamaan muuta linjaa alemmaksi, minkä vuoksi hän joutui huonosti sijoittuneena katkomaan Arthur Masuakun lähettämää keskitystä, mikä puolestaan johti takaiskumaaliin.

Gomez yrittää tällä hetkellä liikaa täyttääkseen van Dijkin valtavat saappaat. Englantilainen nousee aggressiivisesti katkomaan hyökkäyksiä ja iskee vastustajaan jo ylhäältä kiinni. Hänellä ei kuitenkaan ole hollantilaisen suoritusvarmuutta. West Ham saikin ottelun molemmat vaaralliset maalipaikkansa Gomezin hävittyä kaksinkamppailunsa hyökkäystä katkomaan noustuaan.

Avainpelaajien puuttuminen ei kuitenkaan näy vain Poolin omassa päässä. Koska Gomez ei ole pelin avaajana lähelläkään Fabinhon tai van Dijkin tasoa, on heidän puuttumisensa merkittävä isku myös punaisten hyökkäyspelaamiselle, minkä vuoksi pelinrakentaminen näyttääkin aika ajoin kovin hitaalta.

Heikon avauspelaamisen takia Klopp on joutunut tekemään muutoksia siihen, miten Liverpool pallollisena pelaa, ja se saattaa kantaa hedelmää vielä paljon loukkaantumissuman jälkeenkin.

Tukiosasto vastannut huutoon

Kun avauskokoonpanon perusteella Midtjylland-peliin odotettiin 4-2-3-1-muotoon ryhmittyvää merseysideläisjoukkuetta, yllätti Klopp istuttamalla pelaajansa tuttuun 4-3-3-ryhmitykseen, jossa Jordan Henderson otti keskikentän pohjapelaajan paikan ja Xherdan Shaqiri pelasi normaalisti kapteenille kuuluvalla paikalla ylemmällä oksalla.

Niin ikään West Hamia vastaan Klopp aloitti 4-3-3-muodolla, vaikka kyseiseen ryhmitykseen ei tällä hetkellä meinaa sopivia pelaajia löytyä. Toimimaton ryhmitys sai toisella jaksolla vaihtua muotoon 4-2-3-1, jossa Shaqiri operoi kymppipaikalla. Voidaan arvuutella, oliko kyseessä enemmän Kloppin pakkomielle peluuttaa tiettyä muodostelmaa, vai vähälle peliajalle jääneiden pelaajien sisään ajaminen tuttuun pelitapaan.

Klopp tietää, että hänen suosimaansa 4-3-3-muotoa on hankala saada toimimaan pätevän pivotin puuttuessa. Molemmissa otteluissa sillä paikalla pelannut Henderson oli etenkin Midtjyllandia vastaan suurissa ongelmissa eikä selvästikään osannut sijoittua, kuten keskikentän pohjapelaajan kuuluisi. Manageri kuitenkin halunnee kouluttaa kapteeninsa sen tontin haltijaksi Fabinhon ja Thiago Alcântaran sivussa ollessa.

Keskikentän balanssi oli toki tanskalaisia vastaan heikko Hendersonista huolimattakin. Ylemmällä oksalla pelanneista James Milner ajautui usein laitakaistalle samalla, kun Shaqiri karkasi osaksi hyökkäyslinjaa, mikä jätti keskustan miehittämättömäksi. Kloppin vaihtoehdot keskikentälle ovat kuitenkin tällä hetkellä vähissä – West Hamia vastaan joukkue sai parsittua kasaan vain viisi keskikentällä pelaamaan kykenevää pelaajaa.

Pelkistä muodostelmista puhuminen antaa kuitenkin hieman väärän kuvan, sillä Liverpoolin pelaamista on tällä hetkellä vaikea kuvailla vain numeroita järjestykseen laittamalla.

Esimerkiksi Midtjyllandia vastaan Georginio Wijnaldumin kentälle vaihtaminen muutti keskikentän pelaamista niin, että toisella jaksolla nähtiin jonkinlainen 4-3-3-/4-2-3-1-hybridi, jossa keskikenttäpelaajat vaihtelivat pelipaikkoja keskenään. Sama jatkui lauantaina West Hamia vastaan, kun Wijnaldum ja Curtis Jones löysivät itsensä usein toistensa paikalta.

Ylivoimaisesti mielenkiintoisin kokeilu oli sen sijaan eräänlainen neljän pelaajan hyökkäyslinja, joka nähtiin useampaan kertaan sekä Midtjyllandia että West Hamia vastaan, kun yksi keskikentän kolmikosta irtosi hyökkäyskolmannekselle hakemaan alueellista ylivoimaa.

Klopp tuleekin todennäköisesti säätelemään ryhmitystään aktiivisesti vastustajan ja pelitilanteen mukaan niin kauan, kuin poissaolot kokoonpanoon vaikuttavat. Mikäli Pool selviää loukkaantumissuman yli kunnialla, on syksyinen koettelemus saattanut olla joukkueelle jopa hyödyksi.

Saksalaismanageri vihaa sitä, että hänen joukkueensa pelaaminen on ennalta-arvattavaa, ja nyt hän on pakon edessä joutunut säätämään siihen uusia nyansseja, jotka saattavat nousta suureen arvoon kauden edetessä.

Varsinaisen pivotin puuttuessa Klopp on esimerkiksi joutunut käyttämään 4-2-3-1-ryhmitystä eri tavalla aiempaan verrattuna, mikä on ajanut siihen, että sekä Mohamed Salah, Roberto Firmino, Sadio Mané että Diogo Jota on nähty kentällä samanaikaisesti tuhoihin seurauksin. Tässä muodostelmassa maalijyvänsä kadottaneesta Firminosta saadaan jopa entistä enemmän irti samalla, kun tuulennopea kärkikolmikko repii vastustajan linjat riekaleiksi.

Liverpoolin hyökkäyskalusto onkin portugalilaisen saapumisen myötä huomattavasti monikäyttöisempi kuin viime kaudella. Klopp on oppinut kantapään kautta, miten tiivis pelitahti johtaa avainpelaajien loukkaantumisiin, ja aiempaa laajemman ringin myötä hän on uskaltautunut kohtelemaan jopa Mestarien liigaa testilaboratoriona ja antamaan peliaikaa taustajoukoille normaalin kärkikolmikon takana.

[readmore from=Liverpool]

Saksalaisen onneksi tukijoukot ovat vastanneet huutoon. Shaqiri rakensi käytännössä yksin sekä Midtjylland- että West Ham -otteluiden voittomaalit silmiä hivelevän kauniilla syöttötyöskentelyllä, kun taas Jota on maalannut jo kolmesti viidessä ensimmäisessä valioliigaottelussaan punaisten paidassa. Määrä on muuten täysin sama, mihin sekä Salah että Mané aikoinaan pystyivät – huolimatta siitä, että olivat Jotaa useammin avauksessa.

Kun tähän lisätään Williamsin ja Phillipsin rohkaisevat esiintymiset topparin tontilla, saattaa Kloppilla olla positiivisia ongelmia peluutuksen suhteen, kun sairastupa alkaa maajoukkuetauon jälkeen tyhjentyä.

Kovin testi uusilla vastuunkantajilla on kuitenkin vasta edessä. Marraskuu tulee armottomasti näyttämään sen, pystyvätkö tukijoukot täyttämään suuret saappaat myös kovissa peleissä. Loukkaantumisten ansiosta Liverpool on kuitenkin löytänyt peliinsä sellaisia palasia, jotka saattavat olla mestaruuden kannalta arvaamattoman tärkeitä pitkän kauden aikana.