Manchester City – kausiennakko 2020-21: Valioliigan mestaruus – täältä tullaan!

[vc_row][vc_column][vc_column_text]

Sisällysluettelo

• Viime kausi
• Pelaajasiirrot – lähteneet
• Pelaajasiirrot – saapuneet
• Valmennus
• Tärkein pelaaja
• Arvio
• Ihanneavaus
• Kokoonpanolista

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”viime-kausi”][vc_column][vc_custom_heading text=”Viime kausi” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379495337{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]

• Valioliigan kakkossija
• 81 pistettä, maaliero 102-35
• 26 voittoa, 3 tasapeliä, 9 tappiota
• Paras maalintekijä: Raheem Sterling (20 maalia)
• FA Cup: Välierät

Manchester Citylle viime kausi oli valtava pettymys. Valioliigan mestaruus karkasi jo ennen vuodenvaihdetta. Mestarien liigassa tuli täystyrmäys Lyonilta ottelussa, joka Cityn piti voittaa kerta kerrasta. FA Cupissa Pep Guardiola hävisi oppipojalleen välierissä. Liigacupin City voitti. Jippii!

Kelataan vuoden verran taaksepäin.

City oli voittanut liigamestaruuden vaivaisen pisteen erolla Liverpooliin. Pisteodottaman perusteella Cityn olisi pitänyt voittaa mestaruus useamman pisteen erolla. City ylisuoritti, mutta Liverpool ylisuoritti vielä paljon enemmän.

Kesän siirtomarkkinoilla City teki sellaisia liikkeitä, joiden piti varmistaa pysyminen Liverpoolin edellä. Sisään Rodri ja Danilon tilalle João Cancelo. Hankinnat sinänsä toimivat aika lailla niin kuin odotettiin. Rodri nousi välittömästi avauksen pelaajaksi, ja Cancelo tuurasi laitapakkeja molemmilla puolilla silloin, kun huilia tarvittiin.

Kausi lähti hyvin käyntiin, kun City kaatoi Community Shieldissä Liverpoolin. Melko pian syksyllä kävi kuitenkin ilmi, että vaikka Cityllä oli suurelta osin materiaalia kahteen kovaan kentälliseen, yksi pelipaikka oli suuri ongelma. Vincent Kompany oli lähtenyt kesällä seurasta, eikä hänelle hankittu markkinoilta korvaajaa. Kun Aymeric Laporte loukkaantui, City oli pulassa.

Laporte oli sivussa syyskuun puolivälistä tammikuun loppupuolelle. Sinä aikana City hävisi Valioliigassa viisi ottelua ja pelasi kaksi tasan. Vielä kuntouduttuaan Laporte oli sivussa kahdesta isosta ottelusta (Tottenhamia ja Man Unitedia vastaan). City hävisi molemmat.

Peli oli menetetty jo vuodenvaihteessa. Liverpool oli ylivoimaisessa johdossa eikä sulanut. Se toisaalta mahdollisti Guardiolalle keskittymisen eniten himoitsemaansa: Mestarien liigaan. Lohkovaiheen City selvitti ilman tappioita, mutta heti neljännesvälierissä arvottiin vastaan Real Madrid.

Siinä vaiheessa kun City haki 2-1-vierasvoiton Madridista, reitin piti olla selvä. Korona toi pitkän tauon osaotteluiden välille, mutta City hoiti kunnialla myös toisen osan Realia vastaan. Yksiosaisessa puolivälierässä City sai vastaansa Lyonin, jonka piti olla suupala. Vaan kuinkas kävikään. 1-3-tappio valtavasta hallinnasta huolimatta. Romahdus Mestarien liigassa. Taas.

Jo aiemmin kesällä City oli hävinnyt FA Cupin välierissä Arsenalille. Sitäkin ottelua City hallitsi mielin määrin, mutta niin vain turpaan tuli.

Liigacupin City voitti. Cityn standardeilla se lämmittänee melko vähän.

Citylle viime kausi oli katastrofaalisen heikko. Heikkouksia oli monella rintamalla. Joukkue kasattiin huonosti, kun Kompanya ei korvattu. Tänä kesänä siihen on tullut muuten muutos, eikä Cityn enää pitäisi kaatua, jos Laporte loukkaantuu. Tästä lisää Siirrot-kohdassa.

City myös hävisi liian monta isoa ottelua. Liverpoolille, Man Unitedille peräti kolme kertaa, Chelsealle, Arsenalille, Tottenhamille, Lyonille… Se voi olla sattumaa, mutta yhtä lailla se voi kertoa Guardiolan heikkoudesta yksittäisen ottelusuunnitelman laatimisessa. Yrittikö Guardiola olla liian ovela isoissa peleissä?

On myös tärkeää sukeltaa näkyviä tuloksia syvemmälle. Tilastojen valossa kun näyttäisi siltä, että City oli hyvin epäonninen suhteessa Liverpooliin. Valioliigassa Cityn olisi pitänyt saada kasaan 86 pistettä, kun pisteitä todellisuudessa kertyi 71. Liverpoolin pisteodottama taas oli 74, eli Pool ylisuoritti peräti 25 pisteellä. Pisteodottaman valossa Cityn olisi pitänyt voittaa Valioliiga melko selvästikin.

City on jälleen vahvistanut heikkouksiaan. Toki yksi kova ukko on lähtenytkin (David Silva), eikä City sentään Lionel Messiä kaikesta huolimatta saanut. Joka tapauksessa City lähtee kauteen suosikkina. Odottamien suhteen yli- ja alisuorittamisen pitäisi tasaantua, mitä enemmän aikaa kuluu. Sen sijaan mielenkiintoista on nähdä, miten Guardiola alkavalla kaudella lähestyy yksittäisiä suuria otteluita.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”siirrotout”][vc_column][vc_custom_heading text=”Pelaajasiirrot – lähteneet” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379557708{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]Leroy Sané (vh, 24, Bayern München)

Iso menetys, koska Sanéen oli jo investoitu isosti. Tulevaisuuden piti olla Cityssä, mutta Sané halusi vaihtaa maisemaa. Toisaalta Sanén lähtöhalut olivat jo pitkään tiedossa, joten City sai aikaa pohtia korvaajaa. Lopulta Bayern München maksoi saksalaisesta 45 miljoonaa euroa. Se on alihinta, jos Transfermarktin siirtomarkkina-arvoa on edes viitteellisesti uskominen. Sen mukaan kun Sanén arvo markkinoilla on 80 miljoonaa. Sanéssa City menettää todella nopean kuljettajan ja hyvän syöttäjän. Käytännössä koko viime kausi meni Sanélta ohi polvivamman vuoksi.

Claudio Bravo (mv, 37, Real Betis)

Bravo oli aikoinaan Barcelonassa huikea, mutta Cityssä hän ei koskaan saavuttanut samaa tasoa. Neljän kauden aikana Bravo pelasi Cityssä lopulta vain 61 ottelua. Avauskautensa jälkeen chileläisen oli tyytyminen kakkosvahdin rooliin. Siirtyi nyt vapaana agenttina Real Betisiin.

David Silva (hkk, 34, Real Sociedad)

Iso menetys sekä pelillisesti että tietynlaisen City-jatkumon kannalta. Silva edusti Cityä komeat kymmenen vuotta ja nousi siinä ajassa yhdeksi maailman parhaista keskikenttäpelaajista. 436 ottelua, 77 maalia ja 140 maalisyöttöä myöhemmin Silvan ura jatkuu Real Sociedadissa. Siirto tapahtui vapaana agenttina. Ihan helppoa ei Silvan korvaaminen ole, sillä vaikka ikää on jo ja vaikka vastuu väheni, Silva antoi vielä viime kaudellakin toiseksi eniten maalisyöttöjä Cityn pelaajista.

Ryotaro Meshino (hkk, 22, Rio Ave, laina)

City osti Meshinon vuosi sitten miljoonan euron kaupassa. Viime kausi meni lainalla skotlantilaisessa Heartsissa, jossa 21 ottelua tuotti kolme maalia ja yhden maalisyötön. Alkava kausi menee lainalla pykälää kovemmassa sarjassa portugalilaisessa Rio Avessa.

Ante Palaversa (pkk, 20, Getafe, laina)

City käytti 6,3 miljoonaa euroa Palaversaan 1,5 vuotta sitten. Ensimmäinen kevät meni lainalla Palaversan kasvattajaseurassa Hajduk Splitissä ja viime kaudeksi nuorukainen lainattiin belgialaiseen Oostendeen. Vastuuta tuli mukavasti, mutta nyt on edessä iso hyppäys seuraavalle tasolle. Palaversa nimittäin lainattiin alkavaksi kaudeksi La Ligan Getafeen. Toki voi olla, että vastuuta tulee, mutta ei pidä olla mahdottoman yllättynyt, jos laina katkaistaan ennenaikaisesti vuodenvaihteessa.

Pedro Porro (op, 20, Sporting Lissabon, laina)

Juuri nyt näyttäisi siltä, ettei Porrolla sitten kuitenkaan ole tulevaisuutta Cityssä, vaikka seura nuorukaiseen investoikin 12 miljoonaa euroa vuosi sitten. Porro vietti viime kauden lainalla La Ligan Real Valladolidissa, ja vastuu jäi loppukautta kohden pieneksi. Nyt Porro lainattiin portugalilaiseen Sportingiin osto-option kera. Samaan aikaan City hankki uuden, nuoremman ja lupaavamman oikean laitapakin miehistöönsä. Siitä lisää Saapuneet-osiossa.

Jack Harrison (vh, 23, Leeds, laina)

Harrison siirtyi Cityyn konsernin toisesta seurasta New Yorkista tammikuussa 2018. Sittemmin Harrison on pelannut puolikkaan kauden lainalla Middlesbrough’ssa ja kaksi viimeisintä kautta Leedsissä. Leedissä Harrison oli viime kaudella yksi eniten pelanneista, ja hän miehitti pääosin vasenta laitaa. Harrison oli Mestaruussarjassa joukkueensa paras 1v1-haastoissa, toiseksi paras maalisyötöissä ja avainsyötöissä sekä kolmanneksi paras maaleissa. Leeds oli sen verran tyytyväinen, että lainasi Harrisonin Citystä vielä alkavaksikin kaudeksi.

Daniel Arzani (vh, 21, Utrecht, laina)

Laitahyökkääjänä operoiva Arzani pelasi kaksi viimeisintä kautta lainalla Celticissä. Tai pelasi ja pelasi. Polvivamma pilasi molemmat kaudet, ja Arzani pelasi lopulta tasan kahdessa ottelussa. Nyt ollaan lähtöruudussa, ja uusi matka alkaa hollantilaisesta Utrechtista lainapestin muodossa. Tämä on Arzanin uran kannalta äärimmäisen tärkeä kausi.

Issa Kaboré (op, 19, Mechelen, laina)

Monelta meni ehkä täysin ohikin, että Man City osti uuden nuoren topparin tänä kesänä. Kyseessä on burkinafasolainen Issa Kaboré, josta City pulitti belgialaiselle Mechelenille 4,5 miljoonaa euroa. Kaboré lähetettiin saman tien vanhaan seuraansa lainalle alkavaksi kaudeksi.

Ko Itakura (kp, 23, Groningen, laina)

Japanilainen Itakura on pelannut viimeiset 1,5 kautta lainalla hollantilaisessa Groningenissa. Osapuolet olivat ilmeisesti sen verran tyytyväisiä lainaan, että sitä jatkettiin nyt vielä yhdellä kaudella. Paljon pitää sinänsä tapahtua, että Itakura joskus pelaisi Man Cityn ykkösjoukkueessa.

Aleix García (kk, 23, ilman seuraa)

City hankki Garcían aikoinaan B-joukkueeseensa. Tuttuun tyyliin miestä lainattiin pariin otteeseen eri maihin, mutta kehitystä ei tullut tarpeeksi. On nyt työtön.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”siirrotin”][vc_column][vc_custom_heading text=”Pelaajasiirrot – saapuneet” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379594987{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]Nathan Aké (kp, 25, Bournemouth)

Aké oli pelaaja, jonka City halusi. Ja Akén City myös sai. Toisin sanoen vasenjalkainen toppari, joka kykenee pelaamaan myös vasempana pakkina ja keskikentän pohjalla. Pelaaja, joka soveltuu Cityn pallonhallintaorientoituneeseen pelaamiseen. Tällaisia pelaajia ei ylipäätään ole huipputasolla kovin paljon tarjolla. Citylle kauppa kustansi 45,3 miljoonaa euroa.

Ferran Torres (oh, 20, Valencia)

Leroy Sané lähti, Ferran Torres tuli. 20-vuotias laitahyökkääjä hankittiin Valencian tyhjennysmyynnistä. Kyseessä on yksi Espanjan tämän hetken lupaavimmista pelaajista, joka debytoi Espanjan A-maajoukkueessa aiemmin syyskuussa. Kaiken lisäksi City sai Torresin yllättävän edullisesti, 23 miljoonalla eurolla. Transfermarktin algoritmin mukaan Torresin siirtomarkkina-arvo on 45 miljoonaa.

Yan Couto (op, 18, Coritiba)

Vasta 18-vuotias Couto hankittiin brasilialaisesta Coritibasta. Tästä laitapakista taisteli myös muun muassa Barcelona. City sai nuorukaisen omakseen kuudella miljoonalla eurolla. On hyvin mahdollista, että Couto lainataan alkavaksi kaudeksi peliajan perässä jonnekin muualle. Vielä ei ole Couton aika, mutta jos kehitys jatkuu, City saa tästä miehenalusta pätevän seuraajan Kyle Walkerille.

Taylor Harwood-Bellis (kp, 18, Man City U23)

18-vuotias oma kasvatti, joka nostettiin nyt edustusjoukkueeseen. Harwood-Bellis on pelannut tähän mennessä neljä kertaa ykkösjoukkueessa. On hyvin todennäköistä, että hänet lainataan alkavaksi kaudeksi jonnekin muualle.

Marlos Moreno (vh, 23, palasi lainalta Portimonensesta)

City hankki Morenon neljä vuotta sitten kolumbialaisesta Atlético Nacionalista. Sittemmin Moreno on lähetetty jo viisi kertaa lainalle. Viime kauden laitahyökkääjä pelasi lainalla portugalilaisessa Portimonensessä. Sopimus Cityn kanssa kattaa enää alkavan kauden. On hyvin todennäköistä, että Moreno lähtee Citystä ennen kuin hän pelaa seurassa yhtään ottelua.

Tosin Adarabioyo (kp, 22, palasi lainalta Blackburnista)

Cityn oma kasvatti, joka pelasi toissa kauden lainalla West Bromissa ja viime kauden Blackburnissa, jossa vastuuta tuli hyvin. Adarabioyonkin sopimus Cityn kanssa päättyy ensi kesänä. On vielä jonkinlainen sauma, että Adarabioyosta kasvaa käyttökelpoinen pelaaja Citylle, mutta se vaatii muutaman asian paikalleen loksahtamista. Ensimmäinen niistä on se, että Adarabioyo pelaa nappikauden lainalla jossain toisessa seurassa.

Luka Ilic (hkk, 20, palasi lainalta NAC Bredasta)

Ilic sai hyvin vastuuta viime kauden lainapestillään hollantilaisessa NAC Bredasta. Todennäköisesti Ilic lainataan täksikin kaudeksi muualle.

Philippe Sandler (kp, 23, palasi lainalta Anderlechtista)

Sandler aloitti viime kauden lainalla Anderlechtissa, kunnes polvivamma päätti kauden jo lokakuussa. Hollantilaistoppari on yhä lasaretissa, ja tulevaisuus on hieman hämärän peitossa. Sopimus Cityn kanssa ulottuu kesään 2022.

Zack Steffen (mv, 25, palasi lainalta Fortuna Düsseldorfista)

City osti Steffenin vasta vuosi sitten Columbus Crew’stä. Avauskaudeksi yhdysvaltalaismaalivahti lähetettiin lainalle Fortuna Düsseldorfiin. Loukkaantuminen pilasi kauden jälkimmäisen puoliskon. Tässä vaiheessa ei tiedetä, mitä tulevaisuus tuo Steffenille tullessaan.

Patrick Roberts (oh, 23, palasi lainalta Middlesbrough’sta)

167-senttinen taskuraketti avasi viime kauden lainalla Teemu Pukin joukkuekaverina Norwichissa. Vastuu jäi olemattomaksi, ja loppukaudeksi Roberts lainattiin sarjaporrasta alemmas Middlesbrough’hun. Sielläkin peliaikaa tuli vain kohtalaisesti. Roberts ehkä roikkuu vielä teknisesti Man Cityn pelaajana, mutta tässä vaiheessa voitaneen sanoa jo lähes varmasti, että hän ei tule enää koskaan Cityssä pelaamaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”valmennus”][vc_column][vc_custom_heading text=”Valmennus” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379635835{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]

• Manageri: Pep Guardiola
• Avustava valmentaja: Brian Kidd
• Avustava valmentaja: Rodolfo Borell
• Avustava valmentaja: Juanma Lillo
• Maalivahtivalmentaja: Xavier Mancisidor
• Fysiikkavalmentaja: Lorenzo Buenaventura
• Videoanalyytikko: Carles Planchart

Manchester Cityn ja Pep Guardiolan kahden kauden mittainen hallinta tuli päätökseensä Valioliigassa, kun Liverpool kruunattiin mestariksi. Samalla joukkue putosi ulos Mestarien liigan puolivälierissä Lyonia vastaan. Lionel Messi ei myöskään saapunut vahvistamaan projektia. Pep ja City ovat mielenkiintoisessa tilanteessa. Onko syytä olla huolissaan?

Ei. Manchester City oli viime kaudella ylivoimainen lähes kaikilla pelillisillä mittareilla, mutta pisteet jäivät puuttumaan. Tämä on varsin tyypillinen ilmiö sekä mestarille että joukkueelle, joka on yltänyt kahtena perättäisenä kautena yli 90 pisteeseen. Manchester Cityn keskiarvo kausilta 2017-18 ja 2018-19 oli 99 pistettä. Pisteodottamaa kertyi molemmilla kausilla myös yli 90, mikä on ennennäkemätöntä.

Viime kaudella Pep Guardiolan suojatit saivat kasaan pisteodottamaa 86,76 pisteen verran, mikä oli sarjan paras saldo hieman reilun 12 pisteen marginaalilla. Saldo oli kuitenkin noin neljä-viisi pistettä vähemmän kuin kahdella aikaisemmalla kaudella ja lisäksi joukkue alisuoritti pisteodottamansa 5,76 pisteellä. Trendi kääntyi päinvastoin kahteen mestaruuskauteen verrattuna.

Joukkue teki 102 maalia ja loi maaliodottamaa 102,21 maalin verran, joten liian huolissaan ei tarvitse olla. Joukkue päästi myös vähiten maaliodottamaa sarjassa, kun saldo näytti 37 maalia. Manchester Cityn NPxG-erotus (non-penalty expected goals, missä omat maalit ja rangaistuspotkut on otettu pois) oli myös sarjan ylivoimaisesti paras +58,82. Toiseksi sijoittuneen Liverpoolin lukema oli +32,58. Liverpool kuitenkin vei mestaruuden. Mitä tämä siis kertoo?

Liverpoolin tahti ei ole todennäköisesti kestävää, ja Manchester City oli epäonnekas. Roolit vaihtuvat sarjasijoituksen osalta tulevalla kaudella. Kaikki muu olisi rehellisesti sanottuna pienoinen ihme.

Pep Guardiola on suosinut Manchester Cityssä todella hyökkäävää 4-3-3-muotoa, joka sisältää erittäin offensiiviset kasit välikaistoilla. Mielenkiintoista on kuitenkin, että kauden loppua kohden City myös pelasti paljon 4-2-3-1-muodolla. Kolme ottelua joukkue pelasi kolmen alakerralla. Miksi tämä on relevanttia?

Ensinnäkin David Silva lähti seurasta, ja lähes koko kauden sivussa ollut Leroy Sané siirtyi Bayern Müncheniin. Sisään ovat tulleet laitahyökkääjä Ferran Torres ja toppari Nathan Aké. Torres on tunnettu oikean puolen spesialistina, mutta hän pelasi kaksi Nations League -ottelua enimmäkseen vasemmalla puolella. Entä miksi Aké? Guardiola halusi lisää leveyttä puolustuksen vasemmalle puolelle Aymeric Laporten taakse, ja mielelllään topparin joka kykenee pelaamaan myös vasempana laitapuolustajana.

Aké näytti hyvältä harjoitusottelussa vasempana laitapakkina, mutta Hollannin paidassa ottelu Italiaa vastaan oli katastrofi. Aké näytti siltä, että tekninen taito ei yksinkertaisesti riitä laitapakiksi huipputasolla, mutta hän pystyy toki kehittymään. Mielenkiintoiseksi hankinnan tekee se, että Guardiolaa kenties houkuttelee peluuttaa tulevalla kaudella useammin kolmen topparin alakertaa. Aika näyttää. Vaihtoehtoja kuitenkin on, ja on myös todennäköistä, että yksi toppari tulee vielä vahvistamaan joukkuetta.

Pep Guardiolaa on hyvin haastavaa analysoida valmennuksellisesta perspektiivistä. Syy on myös selkeä. Kukaan maailmassa ei ole taktisesti yhtä hyvä kuin Guardiola. Vaikka systeemi olisi 4-3-3, kykenee City prässäämään usealla eri tavalla. City pystyy myös rakentamaan peliä usealla eri tavalla ja kaikki on käytännössä tapauskohtaista. Ilkay Gündoganin tai Kevin De Bruynen rooli saattaa vaihtua merkittävästi ottelusta toiseen. Voi olla, että Guardiola haluaa heidän toteuttavan eri tehtäviä tai rooleja vastustajasta riippuen.

Hyvänä esimerkkinä on Real Madrid -ottelupari. Guardiola oli ensimmäinen valmentaja, joka kykeni voittamaan Zinédine Zidanen Mestarien liigan pudotuspeleissä. Paperilla Guardiolan lähestymistapa molempiin otteluihin näytti 4-3-3-muodolta. Merkittävin ero oli Phil Fodenin rooli valeysinä, mutta se on ainoastaan pinnan raapaisua.

Manchester Cityn koko prässirakenne oli täysin erilainen toisessa osassa. Guardiola saattaa tehdä myös taktisia muutoksia ottelun sisällä ja usein tekeekin. Näitä ei kuitenkaan huomaa, ellei ole pakkomiellettä jalkapallon taktisesta puolesta. Usein katsojan silmä kiinnittyy pelivälineeseen.

Otetaan esimerkki prässistä. Ensimmäisessä osassa Zidane halusi pitää laitahyökkääjänsä leveällä ja vetää Cityn laitahyökkääjät mukanaan. City prässäsi 4-4-2-muodossa, mikä on myös tyypillistä Guardiolaa, vaikka tämäkin vaihtuu ottelusta otteluun. Zidane halusi myös, että Real Madridin kasit pelaavat suhteellisen korkealla rakentelussa. Yhdessä Iscon liikkeen kanssa ylimääräisenä keskikenttänä tämä tarkoitti, että Real Madrid sai aikaan syöttösekvenssejä Cityn laitahyökkääjien sekä keskikentän pohjien väliin. Real kyeni ohittamaan Cityn prässin usein suhteellisen vaivattomasti.

Toisessa osassa Pep muutti taktiikkaansa, vaikka paperilla joukkue näytti 4-3-3-muodolta jälleen. Manchester Cityn maalit ottelussa olivat niin sanottuja ”lahjamaaleja”, mutta Pepin muutokset prässissä pakottivat Real Madridin huonoihin tilanteisiin pallollisena, ja sitä kautta myös riskeihin. Toisessa osassa prässi oli 4-3-3-muotoa, mutta tarina ei lopu tähän.

Valeysi Phil Fodenin tehtävä oli merkata Real Madridin keskikentän pohja Casemiro ulos ottelusta. Tässä hän onnistui hyvin. Casemirolle sattui muutama iso pallonmenetys sekä harhasyöttö. Hän ei koskaan päässyt käyntiin tai ollut ”lämmin”. Ensimmäisessä osassa Casemiron onnistuneiden syöttöjen määrä oli 47, joista 23 oli progressiivisia. Toisessa osassa onnistuneiden syöttöjen määrä oli vain 28, joista ainoastaan kahdeksan oli progressiivisia.

Toinen merkittävä muutos oli ohje, jossa pallottoman puolen laitahyökkääjä pelasi todella kapealla prässissä. Aina, kun Real Madrid halusi kierrättää alakerrassa pallon puolelta toiselle, iski pallottoman puolen laitahyökkääjä kiinni toppariin. Tarkoituksena oli hidastaa Real Madridin syöttötyöskentelyä ja estää joukkuetta sitä kautta löytämästä heikkouksia Cityn puolustusrakenteessa kuten ensimmäisessä osassa. Tässä Guardiola onnistui mainiosti.

Ensimmäinen maali oli loistava esimerkki tästä. Guardiola tiesi myös, että Real Madrid ei avaisi pitkillä vaan haluaisi pelata prässin läpi. Tämän takia Cristiano Ronaldon tapaiset toiset kärjet ovat tärkeitä, sillä he kykenevät voittamaan pääpalloja ja pakottamaan vastustajaa ajattelemaan kaksi kertaa korkeaa prässiä. Real Madridilla ei ollut sitä vaihtoehtoa. Takaisin Cityyn.

Tarkoituksena oli käytännössä demonstroida esimerkillä, että Guardiolan ja Manchester Cityn ylle ei voi asettaa taktista leimaa. Tiedämme varmuudella, että joukkue haluaa pitää palloa sekä venyttää kenttää hyökkäyssuuntaan. Tiedämme myös, että Pep haluaa usein hänen Citynsä prässäävän ylhäältä. Loppu kuitenkin riippuu vastustajasta. Vastustajan heikkouksista sekä heidän vahvuuksistaan. Vedetään mutkia hieman suoriksi.

Usein Guardiola suosii W-M-ryhmitystä Valioliigassa, mikä tarkoittaa, että laitahyökkääjät venyttävät kentän todella korkealla ja leveälle. Tämä tarkoittaa myös kahta todella offensiivista kasia välikaistoilla. Muodon nimi tulee siitä, että hyökkäys näyttää W- kirjaimelta. Cityn laitapakit pelaavat myös sisäänpäin käännettyinä ja toimivat käytännössä keskikenttinä sekä pallon kierrättäjinä yhdessä keskikentän pohjan kanssa. Hyökkäys voi toki myös näyttää W:ltä, jos laitapakit pitävät korkealla leveyden ja laitahyökkääjät kaventavat sisäänpäin. Silloin struktuuri muistuttaa enemmän Liverpoolin vastaavaa.

Alhaalla taas on M-kirjain. Kaksi topparia, puolustava keskikenttä sekä laitapakit. Ajoittain Guardiola haluaa, että puolustava keskikenttä pelaa toppareiden edessä ja laitapakit ovat sisäänpäin käännettyjä. Ajoittain toppareiden seurana pelirakentelussa saattaa olla Kyle Walker alimmassa linjassa, ja ajoittain voi puolustava keskikenttä tippua samaan linjaan toppareiden kanssa. Kaikki käytännössä riippuu siitä, miten Guardiola haluaa pelata ja miten vastustaja prässää. Muoto voi olla 2-3-5, 3-2-5 tai myös jotain aivan muuta.

Taktisesti on siis vaikeaa analysoida joukkuetta, mutta entä pelin filosofiat ja numerot?

Pep Guardiola suosii positional playta ja tässä avainasemassa on kärsivällisyys. Jokaisella pelaajalla on useampi eri rooli pelin sisällä. Guardiolan pelissä on myös olennaista, että joukkue ei pelkästään hyökkää tai puolusta. Kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Guardiola on valmentanut kymmenen kautta päävalmentajana ja kahdeksan kertaa näistä on hänen joukkueensa päästänyt vähiten maaleja omassa sarjassaan. Hyökkäys on puolustus, ja puolustus on hyökkäys. Kaikki liittyy yhteen, mutta se on tehtävä joukkueena. Mielellään myös mahdollisimman kaukana omasta maalista.

Manchester City haluaa luonnollisesti pitää palloa, koska mitä enemmän palloa itsellä on, sitä vaikeampi on vastustajan tehdä maali. Tämä ei tietenkään tarkoita pallonhallintaa ilman tarkoitusta. Man City haluaa edetä kontrolloidusti, kun sillä on siihen sauma. Kuvaavaa on kuitenkin, että Cityn OPPDA-lukema on sarjan korkein. City siis syöttelee keskimäärin 23,77 kertaa vastustajan kenttäpuoliskolla ennen pallonmenetystä. Lukema on huippusarjojen selkeästi korkein. Itse asiassa Man City ja Liverpool ovat ainoat joukkueet, joiden lukema on päälle 20.

Cityllä on myös eniten syöttöjä (547) 18 metrin sisällä vastustajan maalista. Ero toisena majailevaan Liverpooliin on 118 syöttöä. Cityn vastustajilla on myös vähiten syöttöjä (118) 18 metriä Man Cityn maalista. Filosofia näyttää siis toimivan. Usein puhe Guardiolasta puhuttaessa keskittyy Marcelo Bielsaan tai Johan Cruijffiin, joiden kädenjälki on luonnollisesti vahvasti läsnä.

Tähän löytyy myös syynsä. On tietyllä tapaa nöyryyttävää koittaa analysoida Guardiolan sapluunaa taktisesta näkökulmasta. Sitä saaattaa hetken luulla, että ymmärtää jalkapallosta jotain, kunnes tajuaa, että ei lopulta ymmärrä mitään. Nyansseja ja vaihtoehtoja on niin monia. Peliä katsoessa on haastavaa koittaa poimia kaikkea ylös. Tämän takia myös Guardiolan analysoinnilta koitetaan välttyä. Kuva, jonka on rakentanut jalkapallon ymmäryksestä omassa päässä, sortuu välittömästi.

Muutama olennainen asia kuitenkin toistuu. Joukkueita vastaan, jotka eivät halua prässätä Cityä, topparit Aymeric Laporten johdolla kuskaavat palloa ylöspäin. Laporten merkitys korostuu pelinrakentelussa ja hän on yhdessä Virgil van Dijkin kanssa Valioliigan kaksi progressiivisinta topparia. Kaudella 2018-19 Laportelle kertyi 18 009 progressiivista syöttömetriä. Samalla Laporten kontolle kertyi 799 onnistunutta yli 23 metrin syöttöä 86,1 prosentin tarkkuudella. Annetaan esimerkki.

Maurizio Sarrin alaisuudessa Jorginho hankittiin syöttelemään, joten verrataan hänen kauttaan Sarrin alaisuudessa Laporteen. Laportelle kertyi 4 842 progressiivista syöttömetriä enemmän. Laporte antoi myös 416 yli 23 jaardin onnistunutta syöttöä enemmän, ja Jorginhon tarkkuus näissä palloissa oli 77,8 verrattuna Laporten lukemaan 86,1.

Keskikenttää ja topparia ei pidä tietenkään verrata keskenään, koska he elävät eri tiloissa, mutta tämä antaa varmasti hieman perspektiiviä Laporten syöttötaidoista sekä siitä, miksi pallolliset topparit ovat tärkeitä modernissa jalkapallossa. Jos vastustaja pyrkii tukkimaan tilat, eikä prässää, on Laporten löydettävä pitkillä puolenvaihdoillaan laitahyökkääjä. Tässä hän myös onnistuu, ja siksi Laporte on lähes korvaamaton Guardiolan palapelissä.

Jos vastustaja taas haluaa prässätä, ovat lyhyet syötöt avainasemassa. Tällä on kaksi positiivista vaikutusta. Jos vastustaja prässää Cityä ja juoksee pallon perässä se väsyy. Samalla on tarkoitus myös hämmentää vastustajan prässiä ja luoda epäorganisointia. Nämä kaksi asiaa luovat tilaa ja aikaa. Silloin on sauma edetä.

Isossa roolissa on myös maalivahti Ederson, jolla on käytännössä kaksi isoa tehtävää tässä. Ensinnäkin Ederson luo usein timantin yhdessä toppareiden sekä keskikentän pohjan kanssa. Tämä vuorostaan luo numeraalisen ylivoiman prässiä vastaan. Peli lähtee alhaalta asti. Alissonilla on monella tapaa vastaava merkitys Liverpoolin pelinrakenteulssa. Toinen vähintään yhtä tärkeä rooli on Edersonin pitkillä avauksilla. Cityllä on mahdollisuus murtaa koko vastustajan puolustus yhdellä syötöllä.

Pep Guardiola tuntuu löytävän ratkaisun pelin rakenteluun vastustajasta riippumatta. Tärkeintä Cityn pelinrakentelussa on kuitenkin, että se ei keskity yhden tietyn pelaajan ympärillä. Joukkueella on luonnollisesti useita eri mekanismeja, joita se on harjoitellut, mutta alakerrasta löytyy useita pelaajia, jotka kykenevät murtamaan vastustajan prässin.

Yksi puoli, mitä harvoin tuodaan esiin kaikkien superlatiivien ja kehujen keskellä, on taktiset rikkeet. Ne ovat todella isossa osassa Pep Guardiolan lähestymistavassa. Koska joukkue hyökkää usealla miehellä eteenpäin ja koska pelaajat ovat korkealla kenttää, tarkoittaa se myös, että Cityä vastaan löytyy tilaa mihin hyökätä. Sama pätee Cityn prässityöskentelyyn, jos siitä pelataan ohi.

Manchester City tekee taktisia rikkeitä mestarillisen hyvin. Jos verrataan Liverpooliin ja Leicesteriin, Man City ottaa selkeästi enemmän keltaisia kortteja. Liverpoolilla oli kauden aikana 38 keltaista ja Leicesterillä 43. Cityn lukema oli 64.

Todella iso määrä taktisista rikkeistä on huomaamattomia tai lieviä, mistä ei tule korttia. On kuitenkin jo tämän perusteella helppoa nähdä, kuinka paljon enemmän Cityn pelaajat tekevät kyynisiä virheitä. Tätä tilastoa tukee myös se, että City rikkoi sarjassa toiseksi vähiten 361 rikkeellä. Käytännössä joka 5,64:s Cityn rike on kortin arvoinen.

Muita huomioita Manchester Citystä:

• Manchester City luo maaliodottamaa keskimäärin 2,45 per ottelu.
• City laukoo keskimäärin 6,47 maalia kohti per ottelu.
• City on kerännyt sarjassa selkeästi eniten syöttömetrejä (hieman päälle 434 000), ja ero seuraavana olevaan Liverpooliin on melkein 42 000 metriä. Progressiivisissa syöttömetreissä City on kuitenkin vasta sarjan toiseksi ”paras” Liverpoolin jälkeen. Tämä pajastaa olennaisen eron näiden kahden pallonliikuttelussa.
• Cityllä on sarjassa selkeästi eniten avainsyöttöjä, syöttöjä hyökkäyskolmanneksella sekä syöttöjä vastustajan rangaistusalueen sisällä.
• Manchester City keskittää sarjassa eniten. Moni keskityksistä on matala.
• Cityllä on sarjassa vähiten prässitapahtumia (5 003) yli 600:n marginaalilla seuraavaan. City prässää harvoin, mutta silloin kun se prässää, se on intensiivistä. Joukkue lepää paljon pallollisena.

Leroy Sané ei käytännössä pelannut viime kaudella, joten hän ei vaikuttanut peliin tai numeroihin. David Silva oli yksi sarjan parhaita pelaajia vastustajan viimeisellä kolmanneksella, joten hänen menetyksensä ei varmasti ole täysin kivuton. Bernardo Silva sekä Phil Foden ovat kuitenkin valmiita astumaan esiin. Ferran Torres tuo myös varmasti oman elementtinsä Cityn peliin kauden mittaan, ja Cityllä on käytännössä kaksi laadukasta pelaajaa jokaiselle pelipaikalle.

Materiaali on sarjan selkeästi levein, ja Manchester City on pelillisesti sarjan paras joukkue numeroiden valossa. Kaiken lisäksi todella ylivoimaisesti. Pettymyksiä täynnä olleen kauden ja odotetun laskun jälkeen on City suurin suosikki mestariksi. Siitä ei ole epäilystä. Viime kaudella City loi ilman Sanéa enemmän kuin tarpeeksi eteenpäin. Entä, jos Liverpoolilta loukkaantuisi Mohammed Salah tai Sadio Mané?

Viime kaudella mestaruustaisto oli ennakkoon tiukempi eikä Liverpoolin mestaruutta voinut pitää ennen kauden alkua yllätyksenä. Tällä kaudella asetelma on kuitenkin merkittävästi erilainen.

Manchester Cityllä on myös kykyä vaihtaa usean eri muodon, ryhmityksen ja tyylin välillä. Guardiolalla on pakkomielle pilkkoa vastustajan peli atomeiksi ja hän päättää oman joukkueen taktiikan sekä ohjeet sen mukaan. Peruselementit toki säilyvät samana, mutta paholainen piilee yksityiskohdissa. Kaikkien näiden asioiden takia City on mestari tulevalla kaudella.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”tarkein”][vc_column][vc_custom_heading text=”Tärkein pelaaja – Kevin De Bruyne” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1599730340521{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]

Valioliigassa viime kaudella 35 ottelua, 13 maalia, 20 maalisyöttöä.

Maaleissa De Bruyne oli joukkueensa viides. Maalisyötöissä koko sarjan ylivoimainen ykkönen.

3,9 avainsyöttöä per peli. Toisin sanoen joukkuekaverit pääsivät viime kaudella De Bruynen syötöistä 3,9 kertaa laukomaan ilman että pallo meni maaliin. Sekin oli aivan suvereenisti kovin lukema koko Valioliigassa. Kakkoseksi yllettiin lukemalla 2,5.

Siihen päälle erikoistilanneosaaminen, niin johan on monipuolinen hyökkäyspään pelaaja. De Bruynen kosketus palloon on niin erinomainen, ja käsitys tilasta ja ajasta niin pitkälle viety, että hän kykenee sekä valitsemaan sopivan syötön että toimittamaan sen perille hyvin ahtaaseenkin väliin.

Cityllä on riveissään useita mielettömän taitavia pelaajia niin puolustus- kuin hyökkäyspäässä, mutta De Bruyne on tietynlainen liima ja keskipiste. Hyökkäykset kulkevat paljolti hänen kauttaan, ja De Bruynea kaivataan hyvin usein murtamaan vastustajan viimeisiä linjoja.

Aivan maailman parhaita pelaajia tällä hetkellä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”arvio”][vc_column][vc_custom_heading text=”Arvio” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379791672{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]Sija: 1

Manchester City lähti suurimpana suosikkina viime kauteen, mutta pieni hiipuminen oli odotettavissa. Liverpool oli kaventanut eroa. Numeroiden valossa Manchester City oli edelleen sarjan selkeästi paras joukkue, mutta jotain puuttui. City oli ainoa joukkue, joka oli kyennyt kauden 2008-09 jälkeen uusimaan mestaruuden, mutta kolmanteen ei riittänyt rahkeet. Samalla Liverpool pelasi historiallisen hyvän putken ja toi mestaruuden takaisin Anfieldille 30 vuoden odotuksen jälkeen.

Tällä kaudella asetelmat ovat vastakkaiset. Pep Guardiolalla on paljon hampaankolossa, ja Liverpoolilla on todella iso tehtävä edessään uusia mestaruus. Samalla Liverpool oli itse asiassa numeroiden valossa huonompi kuin kaudella 2018-19, joten saa nähdä kokeeko trendi parannuksen. Varmaa on kuitenkin, että City parantaa viime kaudesta. Cityllä on myös sarjan levein materiaali sekä sarjajalkapalloon kenties parhaiten sopeutuva valmentaja. Lähestymistapa on niin dominoiva.

Kaikki muu kuin Manchester Cityn mestaruus olisi yllätys.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”formaatio”][vc_column][vc_custom_heading text=”Ihanneavaus” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379887493{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”kokoonpano”][vc_column][vc_empty_space][vc_custom_heading text=”Kokoonpanolista” font_container=”tag:h2|text_align:center|color:%23ffffff” use_theme_fonts=”yes” css=”.vc_custom_1561379956327{background-color: #38003c !important;}”][vc_column_text]

[table id=53 responsive=”collapse”]

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_js]JTNDc2NyaXB0JTIwdHlwZSUzRCUyMnRleHQlMkZqYXZhc2NyaXB0JTIyJTNFJTBBZnVuY3Rpb24lMjBnZXRBZ2UlMjhkYXRlU3RyaW5nJTI5JTIwJTdCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwdmFyJTIwdG9kYXklMjAlM0QlMjBuZXclMjBEYXRlJTI4JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwdmFyJTIwYmlydGhEYXRlJTIwJTNEJTIwbmV3JTIwRGF0ZSUyOGRhdGVTdHJpbmclMjklM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjB2YXIlMjBhZ2UlMjAlM0QlMjB0b2RheS5nZXRGdWxsWWVhciUyOCUyOSUyMC0lMjBiaXJ0aERhdGUuZ2V0RnVsbFllYXIlMjglMjklM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjB2YXIlMjBtJTIwJTNEJTIwdG9kYXkuZ2V0TW9udGglMjglMjklMjAtJTIwYmlydGhEYXRlLmdldE1vbnRoJTI4JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwaWYlMjAlMjhtJTIwJTNDJTIwMCUyMCU3QyU3QyUyMCUyOG0lMjAlM0QlM0QlM0QlMjAwJTIwJTI2JTI2JTIwdG9kYXkuZ2V0RGF0ZSUyOCUyOSUyMCUzQyUyMGJpcnRoRGF0ZS5nZXREYXRlJTI4JTI5JTI5JTI5JTIwJTdCJTBBJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwJTIwYWdlLS0lM0IlMEElMjAlMjAlMjAlMjAlN0QlMEElMjAlMjAlMjAlMjByZXR1cm4lMjBhZ2UlM0IlMEElN0QlMEElMEF2YXIlMjBiZGF5cyUyMCUzRCUyMGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRzQnlDbGFzc05hbWUlMjglMjJjb2x1bW4tNiUyMiUyOSUzQiUwQSUwQWZvciUyOHZhciUyMGklMjAlM0QlMjAxJTNCJTIwaSUyMCUzQyUyMGJkYXlzLmxlbmd0aCUzQiUyMGklMkIlMkIlMjklMjAlN0IlMEElMjAlMjB2YXIlMjBiZGF5JTIwJTNEJTIwZ2V0QWdlJTI4YmRheXMlNUJpJTVELmlubmVySFRNTC5zbGljZSUyODAlMkMxMCUyOS5zcGxpdCUyOCUyNy4lMjclMjkucmV2ZXJzZSUyOCUyOS5qb2luJTI4JTI3JTJGJTI3JTI5JTI5JTNCJTBBJTIwJTIwYmRheXMlNUJpJTVELmlubmVySFRNTCUyMCUzRCUyMGJkYXklM0IlMEElN0QlMEElM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_js][/vc_column][/vc_row]