Maailma on ollut enemmän tai vähemmän sekasorrossa viimeisen 12 kuukauden aikana eikä Valioliiga ole poikkeus. Lähestymme hyvää vauhtia kauden puoliväliä, ja sarjaa tasapistein johtavilla Liverpoolilla sekä Manchester Unitedilla on kasassa ainoastaan 33 pistettä. On toisin sanoen turha haaveilla 100 pisteen kaudesta. On jopa turha haaveilla 90 pisteen kaudesta.

Tällä hetkellä vahvimmat kandidaatit mestaruustaistossa ovat Liverpool, Man united ja Man City. Siitä ei ole kahta sanaa. Ole Gunnar Solskjærin suojatit ovat kuitenkin vasten odotuksia mukana taistelussa ensimmäistä kertaa mestaruudesta sitten kauden 2012-13. Sir Alex Fergusonin viimeisellä kaudella irtosi mestaruus, ja Robin van Persie loisti punaisissa 26 maalilla.

Ovatko tämän kauden otteet vain hyvää unta, joka loppuu pian? Onko hiljalleen aika varastoida samppanjaa, vai karkaavatko muut suosikit? Mitä mestaruus edes vaatisi Manchester Unitedin näkökulmasta?

Paradoksi

Itse en missään nimessä usko puheita, että Manchester United kilpailee mestaruudesta. Joukkue on nuori ja nälkäinen, mutta materiaali antaa selkeästi tasoitusta muihin verrattuna.

Samalla kuitenkin uskon yhä vahvemmin, että Manchester United kilpailee mestaruudesta. Edinson Cavani ja Alex Telles ovat tuoneet paljon kaivattua leveyttä sekä vaihtoehtoja. Materiaali on silti edelleen ohut. Positiivista on, että Donny van de Beekissä on vielä edelleen paljon käyttämätöntä potentiaalia. Positiivista on myös, että Amad Diallo saapui Manchesteriin.

Koronan ja heikentyneen yleisen taloustilanteen takia on epätodennäköistä, että talven siirtoikkunan aikana tapahtuisi mitään maata mullistavaa. Vastausten on löydyttävä muualta. Talven siirtoikkuna on muutenkin yleisesti varsin konservatiivista aikaa paniikkiostoksia lukuun ottamatta. Toisaalta Bruno Fernandes tuli sisään viime kaudella pitkän scouttaus-prosessin jälkeen, joten mikään ei ole poissuljettua. Sanon vain, että merkittävät liikkeet ovat todella epätodennäköisiä.

Mitä siis vaaditaan, että Manchester United olisi edelleen mukana karkeloissa, kun kausi lähenee loppusuoraa? Pisteodottaman valossa joukkue ansaitsee olla korkealla, mutta ei ihan näin korkealla. Odottama on ylisuoriutunut 6,30 pisteellä. Cup-ottelut värittävät luonnollisesti tulosta, mutta 2,11 tehtyä ja 0,98 päästettyä maalia per ottelu vuonna 2020 antavat hyvän pohjan, jonka päälle rakentaa.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

UtdDistrict

@UtdDistrict
📊 Manchester United in 2020.

❓How would you rate #mufc's 2020 and what do you expect in 2021?

Puuttuva palanen

Ei ole salaisuus, että olen huutanut pitkään laitahyökkääjän perään, mitä tulee Punaisiin paholaisiin. Tarve on selkeä. Joukkue kaipaa teknisesti taitavaa pelaajaa, joka on luova, hyvä pitämään huolta pallosta sekä hyvä kuljettamaan. Pelaaja, joka kykenee tuomaan lisää etua syviä makaavia joukkueita vastaan.

United on kyennyt antamaan enemmän painetta syvällä makaavia joukkueita vastaan tällä kaudella sekä ylläpitämään painetta paremmin. Yhä useammat tiukat ottelut ovat kääntyneet voitoiksi haastavan alkukauden jälkeen.

Pelaaja, joka täyttäisi nämä vaatimukset, on Jadon Sancho. Ei ole myöskään salaisuus, että Manchester United oli todella lähellä Sanchon siirtoa kesällä. Se olisi kenties ollut niin sanottu game-changer. Pallomagneetti, joka olisi kyennyt kantamaan harteillaan paljon vastuuta ja yhdistämään peliä ja hyökkäystä vielä paremmin.

Sancho olisi yksinkertaisesti nostanut Manchester Unitedin uudelle tasolle. Ei siis pelkästään yksilötaitonsa takia, vaan enemmän sen takia, että joukkueessa on selkeä tarve hänen profiililleen.

Jos seuraa Manchester Unitedia tarkkaan, on helppoa nähdä mitä joukkueelta puuttuu Euroopan kirkkaimpaan kermaan verrattuna. Kuilu kuitenkin kapenee.

Sancho olisi ollut viimeisen kolmanneksen sielu. Sydän, joka lyö joukkueen tahtiin. Pelaaja, joka kykenee imemään vastustajia itseensä ja vapauttamaan tilaa muille. Luoja. Bruno Fernandes on monella tapaa sitä ja hän on ollut sensaatio Valioliigassa.

Samaan aikaan en usko, että olemme missään nimessä nähneet vielä Brunon parasta osaamista, sillä yhtälö ei ole vielä valmis. Jos Bruno, Marcus Rashford ja kumppanit saavat entistä enemmän tilaa, peli alkaa olla ohi muiden osalta. Näin rohkenen sanoa. Manchester United ei kykene aivan vielä hyödyntämään säännöllisesti parhaita puolia materiaalistaan.

Tärkein kysymys on kuitenkin, miten Paul Pogba sopii tähän?

Paul Pogba ei pärjää nykyroolissa

Paul Pogban osalta on menossa viides tuotantokausi potentiaalin vapauttamisesta. Ratkaisujen myötä on aina tullut vastaan uusia ongelmia. Näyttää kaiken lisäksi siltä, että Pogba on jatkamassa matkaansa ensi kesänä. Mutta. Se ei tarkoita etteikö hänestä vielä voisi olla tuntuvaa hyötyä. Paul Pogba on avainasemassa mahdollisen mestaruustaistelun osalta.

Pogban rooli on tällä kaudella ollut enemmän tai vähemmän luksus vaihtopelaaja. Ajoittain olemme nähneet hyviä otteita ja ajoittain huonoja. Positiivista on, että parissa viime ottelussa olemme nähneet parasta Pogbaa. Isoimpia mahdollisia testamentteja Ole Gunnarin puolesta on ollut, että Paul Pogban uusi rooli on ollut laajalti hyväksytty. Tulokset puhuvat puolestaan.

Pogba on kaiken lisäksi käyttäytynyt kuin ammattilainen ja käytännössä ainoat henkilöt, jotka ovat sekoittaneet soppaa, ovat Didier Deschamps ja Mino Raiola.

Itselleni on hiljattain valjennut jotain merkittävää. Maajoukkuejalkapallo on tunnetusti todella erilaista kuin seurajoukkuejalkapallo. Tempo on matalampaa ja jokaisessa joukkueessa on jotain puutteita maajoukkuetasolla. Seurajoukkueissa on enemmän pelivaraa sekä parhaat valmentajat. Oivallus oli kuitenkin se, että Paul Pogba ei kykene pelaamaan kahden pohjassa suurinta osaa ajasta loistavasta syöttövalikoimastaan huolimatta.

Seurajoukkueissa prässit ovat parempia ja alas tarvitaan vikkelämpiä pelaajia. Ainoa poikkeus olisi kenties Paul Pogba-Joshua Kimmich/N’Golo Kanté -kombo. Puolustava pelaaja hänen vierellään, joka omaa matalan painopisteen ja on kurinalainen. On kuitenkin aika hyväksyä, että Pogba ei kykene pelaamaan +30:tä ottelua nykyisillä ehdoilla ja kyseisessä roolissa Manchester Unitedissa.

Paul Pogba ei ole tarpeeksi kurinalainen, keskittynyt tai vikkelä kyseiseen rooliin näillä eväillä. Pogba ei kykene ylläpitämään hyvää suoritusvarmuutta ottelusta toiseen kahden pohjassa, mikä tarjoaisi parhaan mahdollisen alustan hyökkäyskalustolle onnistua.

Olisi tärkeämpää saada illasta toiseen 7/10 esityksiä kuin ajoittaisia 10/10 ja isoa varianssia. Paul Pogba on viihdyttäjä ja elää isoista hetkistä. Kun Pogba on pohjalla erinomainen, hän on toden teolla erinomainen. Paul Pogban luontoon ei kuitenkaan kuulu roolin kurinalaisuus ja taktinen kypsyys. Joukkue ensin -mentaliteetti ja voitto keinoin millä hyvänsä eivät ole hänen luonnossaan. Mitä jää siis jäljelle?

McFred (Scott McToimnay ja Fred) tuplapivotina on tarjonnut energiaa, yksinkertaisuutta ja kurinalaisuutta joukkueelle. Heitä on vaikea syrjäyttää ja he tarjoavat joukkueelle edellä mainitun alustan onnistua illasta toiseen. Samalla Bruno Fernandes on uupumaton energiapakkaus ja yksi sarjan kiistatta parhaista pelaajista, joten hän on koskematon.

Tämä on myös syy siihen, miksei van de Beek ole pelannut enemmän. Sama kysymys vainoaa edelleen: mitä jää jäljelle? Mitä Ole Gunnar Solskjær sekä valmennustiimi voivat tehdä?

Pogba nostettava ylemmäs

Ole Gunnar Solskjær ja valmennustiimi ovat itse asiassa keksineet ratkaisun, mikä näyttäisi toimivan täydellisesti. Olen joskus heittänyt hassutteluna ilmoille, että Ole Gunnar Solskjær lukee minun kirjoittamaani materiaalia, mutta todistusaine alkaa olemaan kiistatonta (älkää ottako liian vakavasti).

Kaikessa vakavuudessaan Pogban paras rooli tässä Unitedissa on wingfield-rooli. Mikä?Laitahyökkääjän ja keskikentän hybridi. Rooli saattaa myös olla Pogban paras seurajoukkuejalkapallossa. Mitä tämä siis tarkoittaa?

Wingfield-roolin Pogba pystyy toteuttamaan käytännössä kahdessa eri muodossa. Joko vasemman puolen keskikenttänä timantissa tai vasempana ”laitahyökkääjänä” 4-2-3-1-muodossa. Siirtoikkuna-analyysissa ennen kautta sanoin, että ratkaisu olisi 4-3-3-muoto. Sitä se voisi ollakin.

Lopputulos on kuitenkin sama, kun Pogba pelaa wingfieldina. Ratkaisu varsinkin 4-2-3-1-muodossa on jopa monella tapaa parempi. Unitedin ei tarvitse muuttaa struktuuria puolustussuuntaan ja joukkue kerää samalla hyödyt Pogbasta ”kolmantena keskikenttänä”. Brunon ei myöskään tarvitse tinkiä pelaamisestaan ja McFred-pohja tarjoaa ylimääräistä energiaa sekä tukea ja turvaa. Ratkaisu on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Miksi se siis toimii?

Paul Pogba on parhaimmillaan, kun hänellä on naama kohti menosuuntaa ja hän pystyy skannaamaan kenttää. Pitkät raajat, tulkinta tilasta kera upean syöttövalikoiman yhdistettynä hänen kokoonsa ja atleettisuuteensa mahdollistavat paljon. Pogba näkee kentän ja pääsee toteuttamaan.

Paul Pogba ei kykene pelaamaan selkä maalia päin, sillä hänen ennalta vahvistettu kuvansa siitä, mitä selän takana ja ympärillä on, ei ole tarpeeksi hyvä. Voi olla, että hän ei skannaa ympäristöään tarpeeksi. Samalla kymppinä on pakko osata vääntää ja kääntää ahtaassa tilassa sekä pelata nopeasti. Bruno on tässä erinomainen.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

UtdArena

@UtdArena
Luke Shaw (25.9) not only had the highest possession value from any of our players vs Villa but his value per 50 actions (33.2) was *comfortably* higher than anyone else's, too.

He was fantastic yesterday.

Tässä wingfield-roolissa on myös paljon etuja alaspäin. Jos Paul Pogban työmoraalia on syytä kritisoida kutosena ja jos todetaan, että Bruno Fernandes on selkeästi parempi prässäämään kymppinä, voimmeko samalla myös todeta, että Paul Pogba on rasite puolustussuuntaan? Väärin.

Wingfield-roolissa varsinkin 4-2-3-1-muodossa Paul Pogban puolustusvelvoitteet ovat samat kuin laitahyökkääjän. Pogba on koulutukseltaan keskikenttä, joten hänestä löytyy kuitenkin työmoraalia alaspäin. Itse asiassa Pogban puolustuskontribuutiot ovat paljon paremmat kuin laitahyökkääjän. Ole Gunnar Solskjær kykeni muuttamaan aikaisemman heikkouden eduksi. Mitä muuta?

Paul Pogba on transitioissa korkeammalla kenttää ja on muiden tehtävä ohittaa pahin muutaman sekunnin paine. Muut hoitavat likaisen työn. Se tarkoittaa, että Pogba pääsee useammin laukkaamaan pitkin kenttää sekä vapauttamaan jalkansa. Siinä hän on yksi maailman parhaista.

Samalla Pogba on myös hyvä target-pelaaja wingfieldina/vinona laitahyökkääjänä. Hän luo hyvän ”mismatchin” pienikokoisia laitapuolustajia vastaan esimerkiksi maalipotkuissa. Miettikää miten Juventus hyödynsi Mario Mandzukicia laidalla. Vino kohdepelaaja. Riskit hyödyntää fyysisyyttä ja kehoa ovat huomattavasti pienemmät korkeammalla kenttää kuin matalalla. Tämä on siis vain yksi aspekti Pogban hyödyistä wingfieldina.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

🌐👑

@KeranenKim
Yks iso juttu mikä pisti silmään oli Pogban vaikeudet kolmen keskikentässä. Wingfield-roolissa pystyi suojaamaan vaarattomilla alueilla ja uida sisään kolmanneksi.

Oli jo Juvessa sama juttu UCL finussa.

Tämä on ollut pienoinen neronleimaus valmennukselta. He ovat luoneet käytännössä tilanteen, jossa Pogban taidot ja hyödyt ovat etu tai bonus yksinkertaisten perusperiaatteiden ja kurinalaisuuden sijaan, mitä tulee hänen roolinsa.

Aikaisemmin mainitusta uskosta/toiveesta, että United hyödyntäisi tällä kaudella 4-3-3-muotoa oli, että Pogba saisi kosketuksia korkeammalla kenttää. Wingfield-roolissa tämä on mahdollista. Pogba pystyy myös hitaissa hyökkäyksissä vaikuttamaan peliin enemmän alueilla, jotka ovat käytännössä matalamman riskin alueita kuin mihin hän on tottunut. Enemmän vapautta ja aikaa toteuttaa.

Toinen hyvä asia on, että Pogba vaatii vastustajalta huomiota, kun hän on korkealla kenttää rangaistusalueen tuntumassa. Pelaajat tietyllä tavalla imeytyvät häneen kiinni. Samoja taipumuksia on nähtävissä Mason Greenwoodin ja Rashfordin osalta. Kahden viimeksi mainitun osalta tämä liittyy enemmän laukaisu-uhkaan. Heille ei voi tarjota jalkaa vapaaksi. Sama pätee toki myös Bruno Fernandesiin.

Jos ei halua laittaa 1,5-2:ta pelaajaa kenenkään heistä päälle – ja samalla vapauttaa tilaa rullauksen jälkeen toiselle puolelle kenttää – toinen jäljelle jäävä vaihtoehto on, että joku heistä saa tilaa ja jalan vapaaksi. Vielä ei ole kaikki tietenkään kuten Strömsössä, mutta uhka ja entistä parempi toteutus ovat selkeästi nähtävissä.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

UtdArena

@UtdArena
I analysed over 400 shots from Marcus Rashford since 15/16 and found that the more he used the round-legged instep technique — I wrote extensively about this before — the better his goalscoring rate has been.

His current season's form is no surprise.

Paul Pogba on tuonut ylimääräisen luovan uhan Unitedin hyökkäyspelaamiseen. Hyökkääminen on varmasti sulavinta sitten Juan Matan pelaamisen. Ongelmana Matassa tietynlaisena vinona pelintekijänä on, että hänellä ei ole enää jalkoja tai mitään fyysistä presenssiä. Matalla saattaisi olla jopa vaikeuksia pärjätä kaksinkamppailuissa old-boy-sarjassa. Pogballa sitä ongelmaa ei ole. Päinvastoin.

Voimme siis todeta, että wingfield-rooli on paras mahdollinen Pogballe tämänhetkisessä Unitedissa. Hän ei astu kenenkään varpaille tai uhraa mitään joukkueen tekemisestä. Hän tuo tasapainoa, luovuutta ja fyysistä presensiä kentälle. Nerokas ratkaisu toisin sanoen. Tätä Pogbaa on luonnollisesti ilo katsoa. Toivoisin jopa, että hän ei lähtisi kesällä. Tosin, jos Jadon Sancho tai Jack Grealish tulee sisään, saattaa mieli äkkiä muuttua. Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle. Pogbassa piilee kuitenkin ydin mestaruustaistelua ajatellen.

Pogba on tietyllä tapaa tällä hetkellä Unitedin Jadon Sancho. Hän ei tietenkään ole saman profiilin pelaaja, mutta hän tuo hieman samoja asioita omalla mausteellaan. Hän on ollut nyt se linkki, joka on puuttunut. Uskon myös, että Pogban wingfield-pelaaminen vain paranee loppukautta kohden. Itseluottamus on nousussa ja Aston Villaa vastaan hänellä olisi voinut olla helposti kaksi maalia saldona. Pogba oli boksissa ja boksin välittömässä tuntumassa jatkuvasti.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen.

Maram AlBaharna

@maramperninety
Player Territorial Maps — Manchester United vs. Aston Villa.

I looked at the starting location of each pass every player made in open play. The results:

Iso kysymys lienee kuitenkin ovatko Fred, Scott McTominay ja Nemanja Matic riittävä kolmikko keskikentän pohjalla loppukautta ajatellen? Pogba voi luonnollisesti pelata osan otteluista pohjalla ja joissain otteluissa se olisi jopa järkevää. Haluaisin kuitenkin nähdä peliajan mielellään jakautuvan 80-20 wingfieldin ja pohjan välillä. On myös tärkeää antaa hänelle peliaikaa ja saada Pogba kunnolla käyntiin. Se on joukkueen etu, mikä tuntuu pitkästä aikaa hyvältä sanoa.

Tässä piilee myös suunnitelma tulevaisuutta ajatellen, jos Pogba lähtee. Manchester United tarvitsee yhden keskikentän pohjan tuomaan laatua sekä pitämään homman yksinkertaisena pohjalla. Manchester United tarvitsee myös hyökkäysnelikkoon vähintään yhden pelaajan, joka toimii pallomagneettina. Tämä pelaaja voisi olla Grealish tai Sancho. Mielellään molemmat.

Jos yhtälöön lisää vielä kahden vuoden sisällä ylimääräisen kärjen luokkaa Erling Haaland, alkaa palapeli olla valmis. En sano, että juuri nämä pelaajat, mutta ymmärrätte varmaan pointin.

Entä Amad Diallo?

Ole Gunnar Solskjær keksi siis nerokkaan ratkaisun ja näytti ratkaisseen joukkueen isoimman pulman. Heikkoudesta eduksi. Pogba on myös näyttänyt onnelliselta, joten ei ole aivan poissuljettua, että Manchester Unitedin hyvä vire jatkuu. Valmennuksella on hihassaan lisäksi vielä yksi ässä, josta ei ole ollut puhetta. Kesällä hankittu ja nyt tammikuussa sisään saapuva Amad Diallo.

Ennen kuin puhutaan nuoresta tähtipojasta sen enempää, on syytä mainita, että sopeutuminen uuteen kieleen, kulttuuriin, sarjaan sekä ympäristöön vie aikaa. Ei pidä odottaa ensimmäisen 12 kuukauden aikana mitään maata mullistavaa vaikka sillekin luonnollisesti löytyy omat todennäköisyytensä. On kuitenkin sanottava, että Ole Gunnar haluaa hänet välittömästi edustusjoukkueeseen. Miksi ei haluaisi?

Amad Diallo on pelaaja, jolla on sellaisia ominaisuuksia, joita ei Man Unitedin muilta pelaajilta löydy. Diallo on vasenjalkainen ja äärettömän hyvä kuljettamaan pelivälinettä. Kun sanon äärettömän hyvä, tarkoitan todella sitä.

Diallo tuo paljon kaivattuja vaihtoehtoja peliin. Varsinkin loppukautta kohden on tärkeää saada ratkaisijoita kehiin myös penkiltä. Se on ollut yksi Unitedin isoimpia ongelmia viime vuosina. Penkiltä ei löydy yksinkertaisesti tarpeeksi laatua.

Viimeinen sana

Manchester Unitedilla on mahdollisuus siirtyä sarjan piikkipaikalle voitolla tai tasapelillä Burnleysta 12. tammikuuta. Mestaruuteen on vielä todella pitkä matka ja Liverpool olisi todennäköisesti karannut ilman loukkaantumisia. Manchester Cityn koneisto taas on vasta pääsemässä käyntiin.

[readmore from=Manchester-United]

Faktaa on samalla se, että United on hävinnyt viimeksi sarjassa 1.11. Arsenalia vastaan. Peli on kehittynyt valtavasti sen jälkeen ja yksi keskeisimpiä teemoja on huomattavasti isompi volyymi pallottomissa juoksuissa linjan taakse. Bruno Fernandes operoi myös yhä useammin oikealla ja kykenee jatkamaan peliä eteenpäin vaivattomasti yhdellä kosketuksella, vaikka selkä olisi vastustajan maalia päin.

Tämä kausi tulee tarjoamaan draamaa loppusuoralle asti ja paljon ehtii vielä tapahtua. Lipsumiseen ei ole yksinkertaisesti varaa. Pogba tuo kuitenkin wingfieldina paljon Punaisten paholaisten peliin, mikä on keskiössä mestaruushaaveita ajatellen.

Ole Gunnar Solskjær ja muu valmennusjohto ovat keksineet ratkaisuja, ja voisi kuvitella peliin tulevan vielä uusia kerroksia kauden aikana. Nyt on hetki aikaa palautua ja kierrättää materiaalia cup-otteluissa. On liian aikaista sanoa, riittävätkö eväät mestaruuteen. On kuitenkin hienoa nähdä Manchester United pitkästä aikaa niillä sijoilla, joille seura kuuluu.

LUE MYÖS