TOP 5: Tässä ovat Valioliigan parhaat maalivahdit – yllätysnimet pudottavat Man United -vahdin viiden parhaan ulkopuolelle

Valioliigassa on tälläkin kaudella valtavasti loistavia veräjänvartijoita, joten viiden parhaan poimiminen rankingiin ei ole helppo tehtävä. Monilla joukkueilla istuu myös penkillä ja jopa katsomossa liimanäppi, joka voisi mahtua heittämällä avaukseen vaikkapa Saksan tai Ranskan pääsarjassa.

Koska tarjontaa hyvistä ehdokkaista on niin paljon, ei pelkällä nimellä tälle listalle murtauduta. Nyt ratkaisevat tuoreet näytöt, eivät muistot aiemmilta kausilta.

5) Ben Foster (Watford)

Sir Alex Ferguson kaavaili vielä kymmenisen vuotta sitten Ben Fosterista Edwin van der Sarin seuraajaa Manchester Unitedissa. Foster oli suurlupaus, mutta tuntui aina loukkaantuvan, kun näyttöpaikkoja oli luvassa. Vammat hidastivat kehitystä, ja kun tilaisuuksia viimein alkoi aueta, olivat paineet Fosterille liikaa. Ajasta Unitedissa ei jäänyt hyviä muistoja.

Siitä on jo 14 vuotta, kun Foster pelasi Watfordissa ensi kerran. Kaksi kautta kestäneen lainapestinsä toisella kaudella hänet valittiin ensi kerran joukkueensa vuoden pelaajaksi. Unitedista lähdön jälkeen Fosterin tie vei Birminghamin kautta West Bromwichiin, jossa hän pelasi monta erittäin vakuuttavaa kautta. Loisto-otteet tekivät miehestä jopa MM-tason maalivahdin.

WBA:n pudottua Valioliigasta Foster palasi Watfordiin, eikä kummankaan osapuolen tarvinnut päätöstä katua. 36-vuotias konkari pelaa nyt ehkä paremmalla tasolla kuin koskaan. Foster voitti suorastaan ylivoimaiseen tapaan Valioliigan maalivahtien purkutilaston toimien Watfordin liberona. 193-senttisenä hän hallitsi suvereenisti ilmatilaa, ja Fosterin torjuntamäärä 127 oli sarjan kolmanneksi korkein. Nollapelejä hän pelasi seitsemän, vaikkei Watfordin puolustus ole lähellekään sarjan parhaimmistoa.

Foster voitti takavuosina kolmesti putkeen Englannin Liigacupin, ja kahdesti hänet valittiin myös ottelun parhaaksi pelaajaksi. Watfordkin sai haaveilla viime keväänä FA Cupin voitosta, mutta loppuottelussa Manchester City antoi sille oppitunnin maalein 6-0. Voi olla, ettei Foster enää urallaan uusia pokaaleja pääse nostelemaan, mutta ainakin hän saa tehdä sitä, mitä parhaiten osaa – pelata huippusarjassa täystyöllistettynä illasta toiseen ja antaa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa.

4) Ederson (Manchester City)

Kun puhutaan laadukkaasta pelin avaamisesta, niin brassivahti Ederson käy oppikirjaesimerkistä. Ei ole mikään sattuma, että mestarijoukkueen viimeiselle lukolle tilastoitiin viime kaudella myös maalisyöttö.

Vaikka Edersonilla on ikää vasta 25 vuotta, on palkintokaappi jo pullollaan menestystä. Ederson on juhlinut kansallista mestaruutta neljällä kaudella putkeen – ensin kahdesti Benficassa ja sitten kahdesti Cityssä – ja päälle hän on voittanut viisi cup-mestaruutta. Mukaan ei ole edes laskettu kahta Community Shieldin voittoa. Viime kesänä meriittilistalle lisättiin Copa Américan voitto, joskin Brasilian kakkosvahtina.

Ederson saa tehdä työtään kenties Valioliigan parhaiten organisoidun puolustuksen takana, joten välillä tolppien välissä ei edes tule hiki. Siitä huolimatta viime kauden 20 nollapeliä on osattava arvostaa. Torjuntoja kertyi tosin vain 58, mutta on myös tärkeä ominaisuus pysyä hereillä silloin, kun peli pyörii toisessa päässä kenttää. Edersonilta ei nukahteluja nähty. Jos hän olisi uinahdellut edes joskus, voisi Liverpool nyt lähteä kauteen puolustavana mestarina.

Hyvin liikkuvalla Edersonilla on erinomaiset reaktiot, ja hän vasta lähestyy parhaita pelivuosiaan. Ederson ei epäröi vastaantuloissaan, mutta todellisena erikoisavunaan hänellä on maailman pisimmät avaukset. Guinnessin ennätysten kirjastakin löytyy Edersonin nimi, sillä hän potkaisi valvotuissa oloissa ennätykselliseksi avaukseksi 75 metriä ja 35 senttimetriä pitkän potkun.

3) Martin Dúbravka (Newcastle)

Newcastlen viime vuosien toiminnassa voi olla paljonkin arvosteltavaa, mutta Martin Dúbravkan värväyksestä seura ansaitsee kaikki mahdolliset papukaijamerkit. Slovakkivahti oli pelannut ennen Valioliigaan saapumistaan vain Slovakian, Tanskan ja Tshekin pääsarjoissa, joten Newcastle saikin miehen todella edullisesti – puolen vuoden laina muutettiin pysyväksi siirroksi vain viidellä miljoonalla eurolla.

Lukas Hradeckyn työtä Esbjergissä aikanaan jatkanut Dúbravka nollasi heti valioliigadebyytissään Manchester Unitedin, ja on loistanut kirkkaasti viimeiset puolitoista vuotta Koillis-Englannissa. Newcastle päästi viime kaudella sarjassa seitsemänneksi vähiten maaleja – mm. Arsenalia ja Manchester Unitedia vähemmän – ja suuri kiitos siitä kuuluu 30-vuotiaalle Dúbravkalle. Kolmannen polven maalivahti piti maalinsa koskemattomana 11 kertaa. Tämä siitäkin huolimatta, että laukauksia Newcastlen maalille todella sateli.

Harjoituksissa ajoittain myös kenttäpelaajana kirmaava Dúbravka napsi korkeita palloja enemmän kuin kukaan toinen maalivahti. Slovakian maajoukkuetorjujan perässä on hyvien otteiden myötä ollut muun muassa PSG, mutta Newcastlen onneksi Dúbravka näyttää jäävän Harakoihin.

2) Lukasz Fabianski (West Ham)

34-vuotias Arsenalin pitkäaikainen kakkosvahti puhkesi kukkaan Swanseassa, ja jatkoi putoamisen jälkeen West Hamissa siitä, mihin Walesissa jäi. Puolalaistorjuja torjui viime kaudella Valioliigassa enemmän palloja kuin kukaan muu, ja sai myös vastaanottaa eniten kuteja kaikista ammattikuntansa edustajista. Fabianski pelasikin kaikki West Hamin valioliigaminuutit.

Puolan maajoukkueen ykkösvahdiksi kypsällä iällä noussut Fabianski on valittu kahdella edellisellä kaudella joukkueensa parhaaksi pelaajaksi. Viime kaudella seitsemän nollapeliä tärisevän puolustuksen takana.

Fabianski on edelleen Hammersin kiistaton ykkösvahti, jolla töitä tulee tälläkin kaudella riittämään. Hän on loistava lähitorjuja, joka hallitsee rangaistusaluettaan isännän elkein, täysin pelottomasti. Välillä hyvin akrobaattisiakin torjuntoja esittävä puolalainen torjuu palloja myös jaloillaan ja tekee salamannopeasti päätökset vastaantuloissa ja väliinmenoissa. Ajoi tasaisen hyvillä otteillaan monivuotisen West Ham -vahti Adriánin ensin vaihtopenkille, ja sitä kautta Liverpooliin.

1) Alisson Becker (Liverpool)

Brasilian maajoukkueen ykköstorjuja oli 20 päivän ajan maailman kallein maalivahti, kunnes Chelsean Kepa Arrizabalaga riisti häneltä ennätyksen. Alisson ei antanut asian häiritä, vaan palautti nopeasti uskon Liverpoolin maalivahtipelaamiseen. Ero edelliskauden huojumiseen Loris Kariuksen ja Simon Mignolet’n välillä on kuin yöllä ja päivällä.

Alissonin pelaamisesta helpottaa luonnollisesti se, että edessä palloja putsaa maailman tämän hetken luultavasti paras puolustaja Virgil van Dijk. Silti maalipaikkoja syntyy myös Liverpoolia vastaan, ja tällöin on ollut Alissonin paikka loistaa. Mestarien liigan taipaleen sankareina on ylistetty usein muun muassa Mohamed Salahia, Van Dijkia, Divock Origia ja Gini Wijnaldumia, mutta Alissonin osuutta ei missään tapauksessa pidä vähätellä.

Koko satumaista saagaa ei olisi kevään aikana lainkaan kirjoitettu, ellei Alisson olisi pelastanut Liverpoolin jatkopaikkaa lohkovaiheen viimeisessä ottelussa Napolia vastaan. Ottelun lisäajan neljännellä minuutilla Arkadiusz Milik pääsi kasvotusten Alissonin kanssa, mutta Liverpool-vahti piti päänsä kylmänä ja veti pidemmän korren. Maali siitä olisi pudottanut Liverpoolin jatkosta.

– Jos olisin tiennyt Alissonin olevan noin hyvä, olisin maksanut hänestä tuplat. Mo Salah’n maali oli uskomaton, mutta Alin torjuntaan minulla ei riitä sanoja. Se pelasti henkemme tänään, Jürgen Klopp totesi joulukuussa.

Myöhemmin keväällä Alisson turhautti myös Barcelonan välierissä ja pysäytti loppuottelussa kahdeksan Tottenhamin maalintekoyritystä. Kesällä meriittilistalle lisättiin myös Etelä-Amerikan mestaruus. Alisson pelasi maalilla kaikissa Brasilian kuudessa ottelussa, ja päästi kisoissa vain yhden maalin, senkin loppuottelussa rankkarista.

21 nollapeliä – koko sarjan eniten – viime kaudella pelannut Alisson on paitsi erinomainen torjuja, niin myös vahva avaamaan peliä. Hänelle tilastoitiin koko kaudella eniten avausheittoja, ja ne tuppasivat olemaan myös erittäin tarkkoja. 26-vuotias Alisson on monen mielestä jo maailman paras omalla pelipaikallaan.

Bubbling under:

Koska tarjontaa hyvistä maalivahdeista on niin paljon, voidaan listan täydennykseksi nostaa vielä muutama nimi. Moni jäi varmasti kaipaamaan Manchester Unitedin David De Geaa, joka piti kaudella 2017-2018 joukkuettaan pystyssä ollen kenties koko sarjan paras torjuja. Kesän 2018 MM-kisat menivät kuitenkin espanjalaiselta pahasti penkin alle, ja viime kaudella Valioliigassakin virheitä syntyi valtavasti. Palaako De Gea taas tasolleen, vai jatkuuko ailahtelu edelleen?

Erinomainen veskari on myös Chelsea-vahti Kepa. Itseluottamus 24-vuotiaalla espanjalaisella on kunnossa, mutta parhaat vuodet ovat yhä edessäpäin. Kepa kehittyy kovaa vauhtia kohti maailman huippua, ja on jo lähellä vallata De Gealta Espanjan maajoukkueen ykkösvahdin paikan.

Jordan Pickford on pelannut toistaiseksi vakuuttavammin Englannin maajoukkueessa kuin Evertonissa. 14 nollapeliä viime kaudella oli kuitenkin mainio saldo, ja kenties jo vuoden päästä Pickford kolkuttelee tämän listauksen kärkisijoja. Tottenhamin Hugo Lloris on myös sarjan kärkikaartia, mutta kokeneen ranskalaisen kehityskäyrä on jo kääntynyt laskuun. Erityismaininnan hyvistä otteistaan ansaitsevat myös Wolverhamptonin Rui Patrício ja Leicesterin Kasper Schmeichel.